to shove, push
Preesens (minä)pukkaan
Imperfekti (minä)pukkasin
Verbin pukata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä pukkaan
sinä pukkaat
hän pukkaa
me pukkaamme
te pukkaatte
he pukkaavat
passiivi: pukataan
Preesens (kielteinen)
minä en pukkaa
sinä et pukkaa
hän ei pukkaa
me emme pukkaa
te ette pukkaa
he eivät pukkaa
passiivi: ei pukata
Imperfekti
minä pukkasin
sinä pukkasit
hän pukkasi
me pukkasimme
te pukkasitte
he pukkasivat
passiivi: pukattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en pukannut
sinä et pukannut
hän ei pukannut
me emme pukanneet
te ette pukanneet
he eivät pukanneet
passiivi: ei pukattu
Perfekti
minä olen pukannut
sinä olet pukannut
hän on pukannut
me olemme pukanneet
te olette pukanneet
he ovat pukanneet
passiivi: on pukattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole pukannut
sinä et ole pukannut
hän ei ole pukannut
me emme ole pukanneet
te ette ole pukanneet
he eivät ole pukanneet
passiivi: ei ole pukattu
Pluskvamperfekti
minä olin pukannut
sinä olit pukannut
hän oli pukannut
me olimme pukanneet
te olitte pukanneet
he olivat pukanneet
passiivi: oli pukattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut pukannut
sinä et ollut pukannut
hän ei ollut pukannut
me emme olleet pukanneet
te ette olleet pukanneet
he eivät olleet pukanneet
passiivi: ei ollut pukattu
Konditionaali
Preesens
minä pukkaisin
sinä pukkaisit
hän pukkaisi
me pukkaisimme
te pukkaisitte
he pukkaisivat
passiivi: pukattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en pukkaisi
sinä et pukkaisi
hän ei pukkaisi
me emme pukkaisi
te ette pukkaisi
he eivät pukkaisi
passiivi: ei pukattaisi
Perfekti
minä olisin pukannut
sinä olisit pukannut
hän olisi pukannut
me olisimme pukanneet
te olisitte pukanneet
he olisivat pukanneet
passiivi: olisi pukattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi pukannut
sinä et olisi pukannut
hän ei olisi pukannut
me emme olisi pukanneet
te ette olisi pukanneet
he eivät olisi pukanneet
passiivi: ei olisi pukattu
Imperatiivi
Preesens
sinä pukkaa
hän pukatkoon
me pukatkaamme
te pukatkaa
he pukatkoot
passiivi: pukattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä pukkaa
hän älköön pukatko
me älkäämme pukatko
te älkää pukatko
he älkööt pukatko
passiivi: älköön pukattako
Perfekti
hän olkoon pukannut
he olkoot pukanneet
passiivi: olkoon pukattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko pukannut
he älkööt olko pukanneet
passiivi: älköön olko pukattu
Potentiaali
Preesens
minä pukannen
sinä pukannet
hän pukannee
me pukannemme
te pukannette
he pukannevat
passiivi: pukattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en pukanne
sinä et pukanne
hän ei pukanne
me emme pukanne
te ette pukanne
he eivät pukanne
passiivi: ei pukattane
Perfekti
minä lienen pukannut
sinä lienet pukannut
hän lienee pukannut
me lienemme pukanneet
te lienette pukanneet
he lienevät pukanneet
passiivi: lienee pukattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene pukannut
sinä et liene pukannut
hän ei liene pukannut
me emme liene pukanneet
te ette liene pukanneet
he eivät liene pukanneet
passiivi: ei liene pukattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
pukata
Aktiivin partisiippi (preesens)
pukkaava
Passiivin partisiippi (preesens)
pukattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
pukannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
pukattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.