to sprawl, to loll, to slouch
Preesens (minä)retkotan
Imperfekti (minä)retkotin
Verbin retkottaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä retkotan
sinä retkotat
hän retkottaa
me retkotamme
te retkotatte
he retkottavat
passiivi: retkotetaan
Preesens (kielteinen)
minä en retkota
sinä et retkota
hän ei retkota
me emme retkota
te ette retkota
he eivät retkota
passiivi: ei retkoteta
Imperfekti
minä retkotin
sinä retkotit
hän retkotti
me retkotimme
te retkotitte
he retkottivat
passiivi: retkotettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en retkottanut
sinä et retkottanut
hän ei retkottanut
me emme retkottaneet
te ette retkottaneet
he eivät retkottaneet
passiivi: ei retkotettu
Perfekti
minä olen retkottanut
sinä olet retkottanut
hän on retkottanut
me olemme retkottaneet
te olette retkottaneet
he ovat retkottaneet
passiivi: on retkotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole retkottanut
sinä et ole retkottanut
hän ei ole retkottanut
me emme ole retkottaneet
te ette ole retkottaneet
he eivät ole retkottaneet
passiivi: ei ole retkotettu
Pluskvamperfekti
minä olin retkottanut
sinä olit retkottanut
hän oli retkottanut
me olimme retkottaneet
te olitte retkottaneet
he olivat retkottaneet
passiivi: oli retkotettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut retkottanut
sinä et ollut retkottanut
hän ei ollut retkottanut
me emme olleet retkottaneet
te ette olleet retkottaneet
he eivät olleet retkottaneet
passiivi: ei ollut retkotettu
Konditionaali
Preesens
minä retkottaisin
sinä retkottaisit
hän retkottaisi
me retkottaisimme
te retkottaisitte
he retkottaisivat
passiivi: retkotettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en retkottaisi
sinä et retkottaisi
hän ei retkottaisi
me emme retkottaisi
te ette retkottaisi
he eivät retkottaisi
passiivi: ei retkotettaisi
Perfekti
minä olisin retkottanut
sinä olisit retkottanut
hän olisi retkottanut
me olisimme retkottaneet
te olisitte retkottaneet
he olisivat retkottaneet
passiivi: olisi retkotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi retkottanut
sinä et olisi retkottanut
hän ei olisi retkottanut
me emme olisi retkottaneet
te ette olisi retkottaneet
he eivät olisi retkottaneet
passiivi: ei olisi retkotettu
Imperatiivi
Preesens
sinä retkota
hän retkottakoon
me retkottakaamme
te retkottakaa
he retkottakoot
passiivi: retkotettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä retkota
hän älköön retkottako
me älkäämme retkottako
te älkää retkottako
he älkööt retkottako
passiivi: älköön retkotettako
Perfekti
hän olkoon retkottanut
he olkoot retkottaneet
passiivi: olkoon retkotettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko retkottanut
he älkööt olko retkottaneet
passiivi: älköön olko retkotettu
Potentiaali
Preesens
minä retkottanen
sinä retkottanet
hän retkottanee
me retkottanemme
te retkottanette
he retkottanevat
passiivi: retkotettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en retkottane
sinä et retkottane
hän ei retkottane
me emme retkottane
te ette retkottane
he eivät retkottane
passiivi: ei retkotettane
Perfekti
minä lienen retkottanut
sinä lienet retkottanut
hän lienee retkottanut
me lienemme retkottaneet
te lienette retkottaneet
he lienevät retkottaneet
passiivi: lienee retkotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene retkottanut
sinä et liene retkottanut
hän ei liene retkottanut
me emme liene retkottaneet
te ette liene retkottaneet
he eivät liene retkottaneet
passiivi: ei liene retkotettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
retkottaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
retkottava
Passiivin partisiippi (preesens)
retkotettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
retkottanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
retkotettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.