to droop, to hang, to sprawl
Preesens (minä)retkun
Imperfekti (minä)retkuin
Verbin retkua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä retkun
sinä retkut
hän retkuu
me retkumme
te retkutte
he retkuvat
passiivi: retkutaan
Preesens (kielteinen)
minä en retku
sinä et retku
hän ei retku
me emme retku
te ette retku
he eivät retku
passiivi: ei retkuta
Imperfekti
minä retkuin
sinä retkuit
hän retkui
me retkuimme
te retkuitte
he retkuivat
passiivi: retkuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en retkunut
sinä et retkunut
hän ei retkunut
me emme retkuneet
te ette retkuneet
he eivät retkuneet
passiivi: ei retkuttu
Perfekti
minä olen retkunut
sinä olet retkunut
hän on retkunut
me olemme retkuneet
te olette retkuneet
he ovat retkuneet
passiivi: on retkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole retkunut
sinä et ole retkunut
hän ei ole retkunut
me emme ole retkuneet
te ette ole retkuneet
he eivät ole retkuneet
passiivi: ei ole retkuttu
Pluskvamperfekti
minä olin retkunut
sinä olit retkunut
hän oli retkunut
me olimme retkuneet
te olitte retkuneet
he olivat retkuneet
passiivi: oli retkuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut retkunut
sinä et ollut retkunut
hän ei ollut retkunut
me emme olleet retkuneet
te ette olleet retkuneet
he eivät olleet retkuneet
passiivi: ei ollut retkuttu
Konditionaali
Preesens
minä retkuisin
sinä retkuisit
hän retkuisi
me retkuisimme
te retkuisitte
he retkuisivat
passiivi: retkuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en retkuisi
sinä et retkuisi
hän ei retkuisi
me emme retkuisi
te ette retkuisi
he eivät retkuisi
passiivi: ei retkuttaisi
Perfekti
minä olisin retkunut
sinä olisit retkunut
hän olisi retkunut
me olisimme retkuneet
te olisitte retkuneet
he olisivat retkuneet
passiivi: olisi retkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi retkunut
sinä et olisi retkunut
hän ei olisi retkunut
me emme olisi retkuneet
te ette olisi retkuneet
he eivät olisi retkuneet
passiivi: ei olisi retkuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä retku
hän retkukoon
me retkukaamme
te retkukaa
he retkukoot
passiivi: retkuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä retku
hän älköön retkuko
me älkäämme retkuko
te älkää retkuko
he älkööt retkuko
passiivi: älköön retkuttako
Perfekti
hän olkoon retkunut
he olkoot retkuneet
passiivi: olkoon retkuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko retkunut
he älkööt olko retkuneet
passiivi: älköön olko retkuttu
Potentiaali
Preesens
minä retkunen
sinä retkunet
hän retkunee
me retkunemme
te retkunette
he retkunevat
passiivi: retkuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en retkune
sinä et retkune
hän ei retkune
me emme retkune
te ette retkune
he eivät retkune
passiivi: ei retkuttane
Perfekti
minä lienen retkunut
sinä lienet retkunut
hän lienee retkunut
me lienemme retkuneet
te lienette retkuneet
he lienevät retkuneet
passiivi: lienee retkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene retkunut
sinä et liene retkunut
hän ei liene retkunut
me emme liene retkuneet
te ette liene retkuneet
he eivät liene retkuneet
passiivi: ei liene retkuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
retkua
Aktiivin partisiippi (preesens)
retkuva
Passiivin partisiippi (preesens)
retkuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
retkunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
retkuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.