Verbin rihlata taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

rihlata
to rifle (to create a rifling)
Kotus 73/salata
no gradation
Preesens (minä)rihlaan
Imperfekti (minä)rihlasin
Verbin rihlata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä rihlaan
sinä rihlaat
hän rihlaa
me rihlaamme
te rihlaatte
he rihlaavat
passiivi: rihlataan

Preesens (kielteinen)

minä en rihlaa
sinä et rihlaa
hän ei rihlaa
me emme rihlaa
te ette rihlaa
he eivät rihlaa
passiivi: ei rihlata

Imperfekti

minä rihlasin
sinä rihlasit
hän rihlasi
me rihlasimme
te rihlasitte
he rihlasivat
passiivi: rihlattiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en rihlannut
sinä et rihlannut
hän ei rihlannut
me emme rihlanneet
te ette rihlanneet
he eivät rihlanneet
passiivi: ei rihlattu

Perfekti

minä olen rihlannut
sinä olet rihlannut
hän on rihlannut
me olemme rihlanneet
te olette rihlanneet
he ovat rihlanneet
passiivi: on rihlattu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole rihlannut
sinä et ole rihlannut
hän ei ole rihlannut
me emme ole rihlanneet
te ette ole rihlanneet
he eivät ole rihlanneet
passiivi: ei ole rihlattu

Pluskvamperfekti

minä olin rihlannut
sinä olit rihlannut
hän oli rihlannut
me olimme rihlanneet
te olitte rihlanneet
he olivat rihlanneet
passiivi: oli rihlattu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut rihlannut
sinä et ollut rihlannut
hän ei ollut rihlannut
me emme olleet rihlanneet
te ette olleet rihlanneet
he eivät olleet rihlanneet
passiivi: ei ollut rihlattu

Konditionaali

Preesens

minä rihlaisin
sinä rihlaisit
hän rihlaisi
me rihlaisimme
te rihlaisitte
he rihlaisivat
passiivi: rihlattaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en rihlaisi
sinä et rihlaisi
hän ei rihlaisi
me emme rihlaisi
te ette rihlaisi
he eivät rihlaisi
passiivi: ei rihlattaisi

Perfekti

minä olisin rihlannut
sinä olisit rihlannut
hän olisi rihlannut
me olisimme rihlanneet
te olisitte rihlanneet
he olisivat rihlanneet
passiivi: olisi rihlattu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi rihlannut
sinä et olisi rihlannut
hän ei olisi rihlannut
me emme olisi rihlanneet
te ette olisi rihlanneet
he eivät olisi rihlanneet
passiivi: ei olisi rihlattu

Imperatiivi

Preesens

sinä rihlaa
hän rihlatkoon
me rihlatkaamme
te rihlatkaa
he rihlatkoot
passiivi: rihlattakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä rihlaa
hän älköön rihlatko
me älkäämme rihlatko
te älkää rihlatko
he älkööt rihlatko
passiivi: älköön rihlattako

Perfekti

hän olkoon rihlannut
he olkoot rihlanneet
passiivi: olkoon rihlattu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko rihlannut
he älkööt olko rihlanneet
passiivi: älköön olko rihlattu

Potentiaali

Preesens

minä rihlannen
sinä rihlannet
hän rihlannee
me rihlannemme
te rihlannette
he rihlannevat
passiivi: rihlattaneen

Preesens (kielteinen)

minä en rihlanne
sinä et rihlanne
hän ei rihlanne
me emme rihlanne
te ette rihlanne
he eivät rihlanne
passiivi: ei rihlattane

Perfekti

minä lienen rihlannut
sinä lienet rihlannut
hän lienee rihlannut
me lienemme rihlanneet
te lienette rihlanneet
he lienevät rihlanneet
passiivi: lienee rihlattu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene rihlannut
sinä et liene rihlannut
hän ei liene rihlannut
me emme liene rihlanneet
te ette liene rihlanneet
he eivät liene rihlanneet
passiivi: ei liene rihlattu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

rihlata

Aktiivin partisiippi (preesens)

rihlaava

Passiivin partisiippi (preesens)

rihlattava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

rihlannut

Passiivin partisiippi (perfekti)

rihlattu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.