to hang, dangle; sag, droop
Preesens (minä)roikun
Imperfekti (minä)roikuin
Verbin roikkua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä roikun
sinä roikut
hän roikkuu
me roikumme
te roikutte
he roikkuvat
passiivi: roikutaan
Preesens (kielteinen)
minä en roiku
sinä et roiku
hän ei roiku
me emme roiku
te ette roiku
he eivät roiku
passiivi: ei roikuta
Imperfekti
minä roikuin
sinä roikuit
hän roikkui
me roikuimme
te roikuitte
he roikkuivat
passiivi: roikuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en roikkunut
sinä et roikkunut
hän ei roikkunut
me emme roikkuneet
te ette roikkuneet
he eivät roikkuneet
passiivi: ei roikuttu
Perfekti
minä olen roikkunut
sinä olet roikkunut
hän on roikkunut
me olemme roikkuneet
te olette roikkuneet
he ovat roikkuneet
passiivi: on roikuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole roikkunut
sinä et ole roikkunut
hän ei ole roikkunut
me emme ole roikkuneet
te ette ole roikkuneet
he eivät ole roikkuneet
passiivi: ei ole roikuttu
Pluskvamperfekti
minä olin roikkunut
sinä olit roikkunut
hän oli roikkunut
me olimme roikkuneet
te olitte roikkuneet
he olivat roikkuneet
passiivi: oli roikuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut roikkunut
sinä et ollut roikkunut
hän ei ollut roikkunut
me emme olleet roikkuneet
te ette olleet roikkuneet
he eivät olleet roikkuneet
passiivi: ei ollut roikuttu
Konditionaali
Preesens
minä roikkuisin
sinä roikkuisit
hän roikkuisi
me roikkuisimme
te roikkuisitte
he roikkuisivat
passiivi: roikuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en roikkuisi
sinä et roikkuisi
hän ei roikkuisi
me emme roikkuisi
te ette roikkuisi
he eivät roikkuisi
passiivi: ei roikuttaisi
Perfekti
minä olisin roikkunut
sinä olisit roikkunut
hän olisi roikkunut
me olisimme roikkuneet
te olisitte roikkuneet
he olisivat roikkuneet
passiivi: olisi roikuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi roikkunut
sinä et olisi roikkunut
hän ei olisi roikkunut
me emme olisi roikkuneet
te ette olisi roikkuneet
he eivät olisi roikkuneet
passiivi: ei olisi roikuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä roiku
hän roikkukoon
me roikkukaamme
te roikkukaa
he roikkukoot
passiivi: roikuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä roiku
hän älköön roikkuko
me älkäämme roikkuko
te älkää roikkuko
he älkööt roikkuko
passiivi: älköön roikuttako
Perfekti
hän olkoon roikkunut
he olkoot roikkuneet
passiivi: olkoon roikuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko roikkunut
he älkööt olko roikkuneet
passiivi: älköön olko roikuttu
Potentiaali
Preesens
minä roikkunen
sinä roikkunet
hän roikkunee
me roikkunemme
te roikkunette
he roikkunevat
passiivi: roikuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en roikkune
sinä et roikkune
hän ei roikkune
me emme roikkune
te ette roikkune
he eivät roikkune
passiivi: ei roikuttane
Perfekti
minä lienen roikkunut
sinä lienet roikkunut
hän lienee roikkunut
me lienemme roikkuneet
te lienette roikkuneet
he lienevät roikkuneet
passiivi: lienee roikuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene roikkunut
sinä et liene roikkunut
hän ei liene roikkunut
me emme liene roikkuneet
te ette liene roikkuneet
he eivät liene roikkuneet
passiivi: ei liene roikuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
roikkua
Aktiivin partisiippi (preesens)
roikkuva
Passiivin partisiippi (preesens)
roikuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
roikkunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
roikuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.