to have fixed, adjusted or tweaked
Preesens (minä)rukkautan
Imperfekti (minä)rukkautin
Verbin rukkauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä rukkautan
sinä rukkautat
hän rukkauttaa
me rukkautamme
te rukkautatte
he rukkauttavat
passiivi: rukkautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en rukkauta
sinä et rukkauta
hän ei rukkauta
me emme rukkauta
te ette rukkauta
he eivät rukkauta
passiivi: ei rukkauteta
Imperfekti
minä rukkautin
sinä rukkautit
hän rukkautti
me rukkautimme
te rukkautitte
he rukkauttivat
passiivi: rukkautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en rukkauttanut
sinä et rukkauttanut
hän ei rukkauttanut
me emme rukkauttaneet
te ette rukkauttaneet
he eivät rukkauttaneet
passiivi: ei rukkautettu
Perfekti
minä olen rukkauttanut
sinä olet rukkauttanut
hän on rukkauttanut
me olemme rukkauttaneet
te olette rukkauttaneet
he ovat rukkauttaneet
passiivi: on rukkautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole rukkauttanut
sinä et ole rukkauttanut
hän ei ole rukkauttanut
me emme ole rukkauttaneet
te ette ole rukkauttaneet
he eivät ole rukkauttaneet
passiivi: ei ole rukkautettu
Pluskvamperfekti
minä olin rukkauttanut
sinä olit rukkauttanut
hän oli rukkauttanut
me olimme rukkauttaneet
te olitte rukkauttaneet
he olivat rukkauttaneet
passiivi: oli rukkautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut rukkauttanut
sinä et ollut rukkauttanut
hän ei ollut rukkauttanut
me emme olleet rukkauttaneet
te ette olleet rukkauttaneet
he eivät olleet rukkauttaneet
passiivi: ei ollut rukkautettu
Konditionaali
Preesens
minä rukkauttaisin
sinä rukkauttaisit
hän rukkauttaisi
me rukkauttaisimme
te rukkauttaisitte
he rukkauttaisivat
passiivi: rukkautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en rukkauttaisi
sinä et rukkauttaisi
hän ei rukkauttaisi
me emme rukkauttaisi
te ette rukkauttaisi
he eivät rukkauttaisi
passiivi: ei rukkautettaisi
Perfekti
minä olisin rukkauttanut
sinä olisit rukkauttanut
hän olisi rukkauttanut
me olisimme rukkauttaneet
te olisitte rukkauttaneet
he olisivat rukkauttaneet
passiivi: olisi rukkautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi rukkauttanut
sinä et olisi rukkauttanut
hän ei olisi rukkauttanut
me emme olisi rukkauttaneet
te ette olisi rukkauttaneet
he eivät olisi rukkauttaneet
passiivi: ei olisi rukkautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä rukkauta
hän rukkauttakoon
me rukkauttakaamme
te rukkauttakaa
he rukkauttakoot
passiivi: rukkautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä rukkauta
hän älköön rukkauttako
me älkäämme rukkauttako
te älkää rukkauttako
he älkööt rukkauttako
passiivi: älköön rukkautettako
Perfekti
hän olkoon rukkauttanut
he olkoot rukkauttaneet
passiivi: olkoon rukkautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko rukkauttanut
he älkööt olko rukkauttaneet
passiivi: älköön olko rukkautettu
Potentiaali
Preesens
minä rukkauttanen
sinä rukkauttanet
hän rukkauttanee
me rukkauttanemme
te rukkauttanette
he rukkauttanevat
passiivi: rukkautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en rukkauttane
sinä et rukkauttane
hän ei rukkauttane
me emme rukkauttane
te ette rukkauttane
he eivät rukkauttane
passiivi: ei rukkautettane
Perfekti
minä lienen rukkauttanut
sinä lienet rukkauttanut
hän lienee rukkauttanut
me lienemme rukkauttaneet
te lienette rukkauttaneet
he lienevät rukkauttaneet
passiivi: lienee rukkautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene rukkauttanut
sinä et liene rukkauttanut
hän ei liene rukkauttanut
me emme liene rukkauttaneet
te ette liene rukkauttaneet
he eivät liene rukkauttaneet
passiivi: ei liene rukkautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
rukkauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
rukkauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
rukkautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
rukkauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
rukkautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.