to crunch, crack
Preesens (minä)ruskun
Imperfekti (minä)ruskuin
Verbin ruskua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ruskun
sinä ruskut
hän ruskuu
me ruskumme
te ruskutte
he ruskuvat
passiivi: ruskutaan
Preesens (kielteinen)
minä en rusku
sinä et rusku
hän ei rusku
me emme rusku
te ette rusku
he eivät rusku
passiivi: ei ruskuta
Imperfekti
minä ruskuin
sinä ruskuit
hän ruskui
me ruskuimme
te ruskuitte
he ruskuivat
passiivi: ruskuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ruskunut
sinä et ruskunut
hän ei ruskunut
me emme ruskuneet
te ette ruskuneet
he eivät ruskuneet
passiivi: ei ruskuttu
Perfekti
minä olen ruskunut
sinä olet ruskunut
hän on ruskunut
me olemme ruskuneet
te olette ruskuneet
he ovat ruskuneet
passiivi: on ruskuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ruskunut
sinä et ole ruskunut
hän ei ole ruskunut
me emme ole ruskuneet
te ette ole ruskuneet
he eivät ole ruskuneet
passiivi: ei ole ruskuttu
Pluskvamperfekti
minä olin ruskunut
sinä olit ruskunut
hän oli ruskunut
me olimme ruskuneet
te olitte ruskuneet
he olivat ruskuneet
passiivi: oli ruskuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ruskunut
sinä et ollut ruskunut
hän ei ollut ruskunut
me emme olleet ruskuneet
te ette olleet ruskuneet
he eivät olleet ruskuneet
passiivi: ei ollut ruskuttu
Konditionaali
Preesens
minä ruskuisin
sinä ruskuisit
hän ruskuisi
me ruskuisimme
te ruskuisitte
he ruskuisivat
passiivi: ruskuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ruskuisi
sinä et ruskuisi
hän ei ruskuisi
me emme ruskuisi
te ette ruskuisi
he eivät ruskuisi
passiivi: ei ruskuttaisi
Perfekti
minä olisin ruskunut
sinä olisit ruskunut
hän olisi ruskunut
me olisimme ruskuneet
te olisitte ruskuneet
he olisivat ruskuneet
passiivi: olisi ruskuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ruskunut
sinä et olisi ruskunut
hän ei olisi ruskunut
me emme olisi ruskuneet
te ette olisi ruskuneet
he eivät olisi ruskuneet
passiivi: ei olisi ruskuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä rusku
hän ruskukoon
me ruskukaamme
te ruskukaa
he ruskukoot
passiivi: ruskuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä rusku
hän älköön ruskuko
me älkäämme ruskuko
te älkää ruskuko
he älkööt ruskuko
passiivi: älköön ruskuttako
Perfekti
hän olkoon ruskunut
he olkoot ruskuneet
passiivi: olkoon ruskuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ruskunut
he älkööt olko ruskuneet
passiivi: älköön olko ruskuttu
Potentiaali
Preesens
minä ruskunen
sinä ruskunet
hän ruskunee
me ruskunemme
te ruskunette
he ruskunevat
passiivi: ruskuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ruskune
sinä et ruskune
hän ei ruskune
me emme ruskune
te ette ruskune
he eivät ruskune
passiivi: ei ruskuttane
Perfekti
minä lienen ruskunut
sinä lienet ruskunut
hän lienee ruskunut
me lienemme ruskuneet
te lienette ruskuneet
he lienevät ruskuneet
passiivi: lienee ruskuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ruskunut
sinä et liene ruskunut
hän ei liene ruskunut
me emme liene ruskuneet
te ette liene ruskuneet
he eivät liene ruskuneet
passiivi: ei liene ruskuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ruskua
Aktiivin partisiippi (preesens)
ruskuva
Passiivin partisiippi (preesens)
ruskuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ruskunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ruskuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.