to press, stamp, chamfer, bend
Preesens (minä)särmään
Imperfekti (minä)särmäsin
Verbin särmätä koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä särmään
sinä särmäät
hän särmää
me särmäämme
te särmäätte
he särmäävät
passiivi: särmätään
Preesens (kielteinen)
minä en särmää
sinä et särmää
hän ei särmää
me emme särmää
te ette särmää
he eivät särmää
passiivi: ei särmätä
Imperfekti
minä särmäsin
sinä särmäsit
hän särmäsi
me särmäsimme
te särmäsitte
he särmäsivät
passiivi: särmättiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en särmännyt
sinä et särmännyt
hän ei särmännyt
me emme särmänneet
te ette särmänneet
he eivät särmänneet
passiivi: ei särmätty
Perfekti
minä olen särmännyt
sinä olet särmännyt
hän on särmännyt
me olemme särmänneet
te olette särmänneet
he ovat särmänneet
passiivi: on särmätty
Perfekti (kielteinen)
minä en ole särmännyt
sinä et ole särmännyt
hän ei ole särmännyt
me emme ole särmänneet
te ette ole särmänneet
he eivät ole särmänneet
passiivi: ei ole särmätty
Pluskvamperfekti
minä olin särmännyt
sinä olit särmännyt
hän oli särmännyt
me olimme särmänneet
te olitte särmänneet
he olivat särmänneet
passiivi: oli särmätty
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut särmännyt
sinä et ollut särmännyt
hän ei ollut särmännyt
me emme olleet särmänneet
te ette olleet särmänneet
he eivät olleet särmänneet
passiivi: ei ollut särmätty
Konditionaali
Preesens
minä särmäisin
sinä särmäisit
hän särmäisi
me särmäisimme
te särmäisitte
he särmäisivät
passiivi: särmättäisiin
Preesens (kielteinen)
minä en särmäisi
sinä et särmäisi
hän ei särmäisi
me emme särmäisi
te ette särmäisi
he eivät särmäisi
passiivi: ei särmättäisi
Perfekti
minä olisin särmännyt
sinä olisit särmännyt
hän olisi särmännyt
me olisimme särmänneet
te olisitte särmänneet
he olisivat särmänneet
passiivi: olisi särmätty
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi särmännyt
sinä et olisi särmännyt
hän ei olisi särmännyt
me emme olisi särmänneet
te ette olisi särmänneet
he eivät olisi särmänneet
passiivi: ei olisi särmätty
Imperatiivi
Preesens
sinä särmää
hän särmätköön
me särmätkäämme
te särmätkää
he särmätkööt
passiivi: särmättäköön
Preesens (kielteinen)
sinä älä särmää
hän älköön särmätkö
me älkäämme särmätkö
te älkää särmätkö
he älkööt särmätkö
passiivi: älköön särmättäkö
Perfekti
hän olkoon särmännyt
he olkoot särmänneet
passiivi: olkoon särmätty
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko särmännyt
he älkööt olko särmänneet
passiivi: älköön olko särmätty
Potentiaali
Preesens
minä särmännen
sinä särmännet
hän särmännee
me särmännemme
te särmännette
he särmännevät
passiivi: särmättäneen
Preesens (kielteinen)
minä en särmänne
sinä et särmänne
hän ei särmänne
me emme särmänne
te ette särmänne
he eivät särmänne
passiivi: ei särmättäne
Perfekti
minä lienen särmännyt
sinä lienet särmännyt
hän lienee särmännyt
me lienemme särmänneet
te lienette särmänneet
he lienevät särmänneet
passiivi: lienee särmätty
Perfekti (kielteinen)
minä en liene särmännyt
sinä et liene särmännyt
hän ei liene särmännyt
me emme liene särmänneet
te ette liene särmänneet
he eivät liene särmänneet
passiivi: ei liene särmätty
Nominaalimuodot
Infinitiivi
särmätä
Aktiivin partisiippi (preesens)
särmäävä
Passiivin partisiippi (preesens)
särmättävä
Aktiivin partisiippi (perfekti)
särmännyt
Passiivin partisiippi (perfekti)
särmätty
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.