Verbin särpiä taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

särpiä
synonym of ryystää
Kotus 61*E/sallia
p–v gradation
Preesens (minä)särvin
Imperfekti (minä)särvin
Verbin särpiä koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä särvin
sinä särvit
hän särpii
me särvimme
te särvitte
he särpivät
passiivi: särvitään

Preesens (kielteinen)

minä en särvi
sinä et särvi
hän ei särvi
me emme särvi
te ette särvi
he eivät särvi
passiivi: ei särvitä

Imperfekti

minä särvin
sinä särvit
hän särpi
me särvimme
te särvitte
he särpivät
passiivi: särvittiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en särpinyt
sinä et särpinyt
hän ei särpinyt
me emme särpineet
te ette särpineet
he eivät särpineet
passiivi: ei särvitty

Perfekti

minä olen särpinyt
sinä olet särpinyt
hän on särpinyt
me olemme särpineet
te olette särpineet
he ovat särpineet
passiivi: on särvitty

Perfekti (kielteinen)

minä en ole särpinyt
sinä et ole särpinyt
hän ei ole särpinyt
me emme ole särpineet
te ette ole särpineet
he eivät ole särpineet
passiivi: ei ole särvitty

Pluskvamperfekti

minä olin särpinyt
sinä olit särpinyt
hän oli särpinyt
me olimme särpineet
te olitte särpineet
he olivat särpineet
passiivi: oli särvitty

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut särpinyt
sinä et ollut särpinyt
hän ei ollut särpinyt
me emme olleet särpineet
te ette olleet särpineet
he eivät olleet särpineet
passiivi: ei ollut särvitty

Konditionaali

Preesens

minä särpisin
sinä särpisit
hän särpisi
me särpisimme
te särpisitte
he särpisivät
passiivi: särvittäisiin

Preesens (kielteinen)

minä en särpisi
sinä et särpisi
hän ei särpisi
me emme särpisi
te ette särpisi
he eivät särpisi
passiivi: ei särvittäisi

Perfekti

minä olisin särpinyt
sinä olisit särpinyt
hän olisi särpinyt
me olisimme särpineet
te olisitte särpineet
he olisivat särpineet
passiivi: olisi särvitty

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi särpinyt
sinä et olisi särpinyt
hän ei olisi särpinyt
me emme olisi särpineet
te ette olisi särpineet
he eivät olisi särpineet
passiivi: ei olisi särvitty

Imperatiivi

Preesens

sinä särvi
hän särpiköön
me särpikäämme
te särpikää
he särpikööt
passiivi: särvittäköön

Preesens (kielteinen)

sinä älä särvi
hän älköön särpikö
me älkäämme särpikö
te älkää särpikö
he älkööt särpikö
passiivi: älköön särvittäkö

Perfekti

hän olkoon särpinyt
he olkoot särpineet
passiivi: olkoon särvitty

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko särpinyt
he älkööt olko särpineet
passiivi: älköön olko särvitty

Potentiaali

Preesens

minä särpinen
sinä särpinet
hän särpinee
me särpinemme
te särpinette
he särpinevät
passiivi: särvittäneen

Preesens (kielteinen)

minä en särpine
sinä et särpine
hän ei särpine
me emme särpine
te ette särpine
he eivät särpine
passiivi: ei särvittäne

Perfekti

minä lienen särpinyt
sinä lienet särpinyt
hän lienee särpinyt
me lienemme särpineet
te lienette särpineet
he lienevät särpineet
passiivi: lienee särvitty

Perfekti (kielteinen)

minä en liene särpinyt
sinä et liene särpinyt
hän ei liene särpinyt
me emme liene särpineet
te ette liene särpineet
he eivät liene särpineet
passiivi: ei liene särvitty

Nominaalimuodot

Infinitiivi

särpiä

Aktiivin partisiippi (preesens)

särpivä

Passiivin partisiippi (preesens)

särvittävä

Aktiivin partisiippi (perfekti)

särpinyt

Passiivin partisiippi (perfekti)

särvitty

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.