to work, function, run (to act as intended, to be in action)
Preesens (minä)skulaan
Imperfekti (minä)skulasin
Verbin skulata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä skulaan
sinä skulaat
hän skulaa
me skulaamme
te skulaatte
he skulaavat
passiivi: skulataan
Preesens (kielteinen)
minä en skulaa
sinä et skulaa
hän ei skulaa
me emme skulaa
te ette skulaa
he eivät skulaa
passiivi: ei skulata
Imperfekti
minä skulasin
sinä skulasit
hän skulasi
me skulasimme
te skulasitte
he skulasivat
passiivi: skulattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en skulannut
sinä et skulannut
hän ei skulannut
me emme skulanneet
te ette skulanneet
he eivät skulanneet
passiivi: ei skulattu
Perfekti
minä olen skulannut
sinä olet skulannut
hän on skulannut
me olemme skulanneet
te olette skulanneet
he ovat skulanneet
passiivi: on skulattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole skulannut
sinä et ole skulannut
hän ei ole skulannut
me emme ole skulanneet
te ette ole skulanneet
he eivät ole skulanneet
passiivi: ei ole skulattu
Pluskvamperfekti
minä olin skulannut
sinä olit skulannut
hän oli skulannut
me olimme skulanneet
te olitte skulanneet
he olivat skulanneet
passiivi: oli skulattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut skulannut
sinä et ollut skulannut
hän ei ollut skulannut
me emme olleet skulanneet
te ette olleet skulanneet
he eivät olleet skulanneet
passiivi: ei ollut skulattu
Konditionaali
Preesens
minä skulaisin
sinä skulaisit
hän skulaisi
me skulaisimme
te skulaisitte
he skulaisivat
passiivi: skulattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en skulaisi
sinä et skulaisi
hän ei skulaisi
me emme skulaisi
te ette skulaisi
he eivät skulaisi
passiivi: ei skulattaisi
Perfekti
minä olisin skulannut
sinä olisit skulannut
hän olisi skulannut
me olisimme skulanneet
te olisitte skulanneet
he olisivat skulanneet
passiivi: olisi skulattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi skulannut
sinä et olisi skulannut
hän ei olisi skulannut
me emme olisi skulanneet
te ette olisi skulanneet
he eivät olisi skulanneet
passiivi: ei olisi skulattu
Imperatiivi
Preesens
sinä skulaa
hän skulatkoon
me skulatkaamme
te skulatkaa
he skulatkoot
passiivi: skulattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä skulaa
hän älköön skulatko
me älkäämme skulatko
te älkää skulatko
he älkööt skulatko
passiivi: älköön skulattako
Perfekti
hän olkoon skulannut
he olkoot skulanneet
passiivi: olkoon skulattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko skulannut
he älkööt olko skulanneet
passiivi: älköön olko skulattu
Potentiaali
Preesens
minä skulannen
sinä skulannet
hän skulannee
me skulannemme
te skulannette
he skulannevat
passiivi: skulattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en skulanne
sinä et skulanne
hän ei skulanne
me emme skulanne
te ette skulanne
he eivät skulanne
passiivi: ei skulattane
Perfekti
minä lienen skulannut
sinä lienet skulannut
hän lienee skulannut
me lienemme skulanneet
te lienette skulanneet
he lienevät skulanneet
passiivi: lienee skulattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene skulannut
sinä et liene skulannut
hän ei liene skulannut
me emme liene skulanneet
te ette liene skulanneet
he eivät liene skulanneet
passiivi: ei liene skulattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
skulata
Aktiivin partisiippi (preesens)
skulaava
Passiivin partisiippi (preesens)
skulattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
skulannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
skulattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.