to burble, bubble
Preesens (minä)solisen
Imperfekti (minä)solisin
Verbin solista koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä solisen
sinä soliset
hän solisee
me solisemme
te solisette
he solisevat
passiivi: solistaan
Preesens (kielteinen)
minä en solise
sinä et solise
hän ei solise
me emme solise
te ette solise
he eivät solise
passiivi: ei solista
Imperfekti
minä solisin
sinä solisit
hän solisi
me solisimme
te solisitte
he solisivat
passiivi: solistiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en solissut
sinä et solissut
hän ei solissut
me emme solisseet
te ette solisseet
he eivät solisseet
passiivi: ei solistu
Perfekti
minä olen solissut
sinä olet solissut
hän on solissut
me olemme solisseet
te olette solisseet
he ovat solisseet
passiivi: on solistu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole solissut
sinä et ole solissut
hän ei ole solissut
me emme ole solisseet
te ette ole solisseet
he eivät ole solisseet
passiivi: ei ole solistu
Pluskvamperfekti
minä olin solissut
sinä olit solissut
hän oli solissut
me olimme solisseet
te olitte solisseet
he olivat solisseet
passiivi: oli solistu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut solissut
sinä et ollut solissut
hän ei ollut solissut
me emme olleet solisseet
te ette olleet solisseet
he eivät olleet solisseet
passiivi: ei ollut solistu
Konditionaali
Preesens
minä solisisin
sinä solisisit
hän solisisi
me solisisimme
te solisisitte
he solisisivat
passiivi: solistaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en solisisi
sinä et solisisi
hän ei solisisi
me emme solisisi
te ette solisisi
he eivät solisisi
passiivi: ei solistaisi
Perfekti
minä olisin solissut
sinä olisit solissut
hän olisi solissut
me olisimme solisseet
te olisitte solisseet
he olisivat solisseet
passiivi: olisi solistu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi solissut
sinä et olisi solissut
hän ei olisi solissut
me emme olisi solisseet
te ette olisi solisseet
he eivät olisi solisseet
passiivi: ei olisi solistu
Imperatiivi
Preesens
sinä solise
hän soliskoon
me soliskaamme
te soliskaa
he soliskoot
passiivi: solistakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä solise
hän älköön solisko
me älkäämme solisko
te älkää solisko
he älkööt solisko
passiivi: älköön solistako
Perfekti
hän olkoon solissut
he olkoot solisseet
passiivi: olkoon solistu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko solissut
he älkööt olko solisseet
passiivi: älköön olko solistu
Potentiaali
Preesens
minä solissen
sinä solisset
hän solissee
me solissemme
te solissette
he solissevat
passiivi: solistaneen
Preesens (kielteinen)
minä en solisse
sinä et solisse
hän ei solisse
me emme solisse
te ette solisse
he eivät solisse
passiivi: ei solistane
Perfekti
minä lienen solissut
sinä lienet solissut
hän lienee solissut
me lienemme solisseet
te lienette solisseet
he lienevät solisseet
passiivi: lienee solistu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene solissut
sinä et liene solissut
hän ei liene solissut
me emme liene solisseet
te ette liene solisseet
he eivät liene solisseet
passiivi: ei liene solistu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
solista
Aktiivin partisiippi (preesens)
soliseva
Passiivin partisiippi (preesens)
solistava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
solissut
Passiivin partisiippi (perfekti)
solistu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.