to speak unclearly
Preesens (minä)solkotan
Imperfekti (minä)solkotin
Verbin solkottaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä solkotan
sinä solkotat
hän solkottaa
me solkotamme
te solkotatte
he solkottavat
passiivi: solkotetaan
Preesens (kielteinen)
minä en solkota
sinä et solkota
hän ei solkota
me emme solkota
te ette solkota
he eivät solkota
passiivi: ei solkoteta
Imperfekti
minä solkotin
sinä solkotit
hän solkotti
me solkotimme
te solkotitte
he solkottivat
passiivi: solkotettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en solkottanut
sinä et solkottanut
hän ei solkottanut
me emme solkottaneet
te ette solkottaneet
he eivät solkottaneet
passiivi: ei solkotettu
Perfekti
minä olen solkottanut
sinä olet solkottanut
hän on solkottanut
me olemme solkottaneet
te olette solkottaneet
he ovat solkottaneet
passiivi: on solkotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole solkottanut
sinä et ole solkottanut
hän ei ole solkottanut
me emme ole solkottaneet
te ette ole solkottaneet
he eivät ole solkottaneet
passiivi: ei ole solkotettu
Pluskvamperfekti
minä olin solkottanut
sinä olit solkottanut
hän oli solkottanut
me olimme solkottaneet
te olitte solkottaneet
he olivat solkottaneet
passiivi: oli solkotettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut solkottanut
sinä et ollut solkottanut
hän ei ollut solkottanut
me emme olleet solkottaneet
te ette olleet solkottaneet
he eivät olleet solkottaneet
passiivi: ei ollut solkotettu
Konditionaali
Preesens
minä solkottaisin
sinä solkottaisit
hän solkottaisi
me solkottaisimme
te solkottaisitte
he solkottaisivat
passiivi: solkotettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en solkottaisi
sinä et solkottaisi
hän ei solkottaisi
me emme solkottaisi
te ette solkottaisi
he eivät solkottaisi
passiivi: ei solkotettaisi
Perfekti
minä olisin solkottanut
sinä olisit solkottanut
hän olisi solkottanut
me olisimme solkottaneet
te olisitte solkottaneet
he olisivat solkottaneet
passiivi: olisi solkotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi solkottanut
sinä et olisi solkottanut
hän ei olisi solkottanut
me emme olisi solkottaneet
te ette olisi solkottaneet
he eivät olisi solkottaneet
passiivi: ei olisi solkotettu
Imperatiivi
Preesens
sinä solkota
hän solkottakoon
me solkottakaamme
te solkottakaa
he solkottakoot
passiivi: solkotettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä solkota
hän älköön solkottako
me älkäämme solkottako
te älkää solkottako
he älkööt solkottako
passiivi: älköön solkotettako
Perfekti
hän olkoon solkottanut
he olkoot solkottaneet
passiivi: olkoon solkotettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko solkottanut
he älkööt olko solkottaneet
passiivi: älköön olko solkotettu
Potentiaali
Preesens
minä solkottanen
sinä solkottanet
hän solkottanee
me solkottanemme
te solkottanette
he solkottanevat
passiivi: solkotettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en solkottane
sinä et solkottane
hän ei solkottane
me emme solkottane
te ette solkottane
he eivät solkottane
passiivi: ei solkotettane
Perfekti
minä lienen solkottanut
sinä lienet solkottanut
hän lienee solkottanut
me lienemme solkottaneet
te lienette solkottaneet
he lienevät solkottaneet
passiivi: lienee solkotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene solkottanut
sinä et liene solkottanut
hän ei liene solkottanut
me emme liene solkottaneet
te ette liene solkottaneet
he eivät liene solkottaneet
passiivi: ei liene solkotettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
solkottaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
solkottava
Passiivin partisiippi (preesens)
solkotettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
solkottanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
solkotettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.