to tie (a knot), knot
Preesens (minä)solmin
Imperfekti (minä)solmin
Verbin solmia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä solmin
sinä solmit
hän solmii
me solmimme
te solmitte
he solmivat
passiivi: solmitaan
Preesens (kielteinen)
minä en solmi
sinä et solmi
hän ei solmi
me emme solmi
te ette solmi
he eivät solmi
passiivi: ei solmita
Imperfekti
minä solmin
sinä solmit
hän solmi
me solmimme
te solmitte
he solmivat
passiivi: solmittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en solminut
sinä et solminut
hän ei solminut
me emme solmineet
te ette solmineet
he eivät solmineet
passiivi: ei solmittu
Perfekti
minä olen solminut
sinä olet solminut
hän on solminut
me olemme solmineet
te olette solmineet
he ovat solmineet
passiivi: on solmittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole solminut
sinä et ole solminut
hän ei ole solminut
me emme ole solmineet
te ette ole solmineet
he eivät ole solmineet
passiivi: ei ole solmittu
Pluskvamperfekti
minä olin solminut
sinä olit solminut
hän oli solminut
me olimme solmineet
te olitte solmineet
he olivat solmineet
passiivi: oli solmittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut solminut
sinä et ollut solminut
hän ei ollut solminut
me emme olleet solmineet
te ette olleet solmineet
he eivät olleet solmineet
passiivi: ei ollut solmittu
Konditionaali
Preesens
minä solmisin
sinä solmisit
hän solmisi
me solmisimme
te solmisitte
he solmisivat
passiivi: solmittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en solmisi
sinä et solmisi
hän ei solmisi
me emme solmisi
te ette solmisi
he eivät solmisi
passiivi: ei solmittaisi
Perfekti
minä olisin solminut
sinä olisit solminut
hän olisi solminut
me olisimme solmineet
te olisitte solmineet
he olisivat solmineet
passiivi: olisi solmittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi solminut
sinä et olisi solminut
hän ei olisi solminut
me emme olisi solmineet
te ette olisi solmineet
he eivät olisi solmineet
passiivi: ei olisi solmittu
Imperatiivi
Preesens
sinä solmi
hän solmikoon
me solmikaamme
te solmikaa
he solmikoot
passiivi: solmittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä solmi
hän älköön solmiko
me älkäämme solmiko
te älkää solmiko
he älkööt solmiko
passiivi: älköön solmittako
Perfekti
hän olkoon solminut
he olkoot solmineet
passiivi: olkoon solmittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko solminut
he älkööt olko solmineet
passiivi: älköön olko solmittu
Potentiaali
Preesens
minä solminen
sinä solminet
hän solminee
me solminemme
te solminette
he solminevat
passiivi: solmittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en solmine
sinä et solmine
hän ei solmine
me emme solmine
te ette solmine
he eivät solmine
passiivi: ei solmittane
Perfekti
minä lienen solminut
sinä lienet solminut
hän lienee solminut
me lienemme solmineet
te lienette solmineet
he lienevät solmineet
passiivi: lienee solmittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene solminut
sinä et liene solminut
hän ei liene solminut
me emme liene solmineet
te ette liene solmineet
he eivät liene solmineet
passiivi: ei liene solmittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
solmia
Aktiivin partisiippi (preesens)
solmiva
Passiivin partisiippi (preesens)
solmittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
solminut
Passiivin partisiippi (perfekti)
solmittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.