to slide or glide calmly and effortlessly, to flow
Preesens (minä)solun
Imperfekti (minä)soluin
Verbin solua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä solun
sinä solut
hän soluu
me solumme
te solutte
he soluvat
passiivi: solutaan
Preesens (kielteinen)
minä en solu
sinä et solu
hän ei solu
me emme solu
te ette solu
he eivät solu
passiivi: ei soluta
Imperfekti
minä soluin
sinä soluit
hän solui
me soluimme
te soluitte
he soluivat
passiivi: soluttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en solunut
sinä et solunut
hän ei solunut
me emme soluneet
te ette soluneet
he eivät soluneet
passiivi: ei soluttu
Perfekti
minä olen solunut
sinä olet solunut
hän on solunut
me olemme soluneet
te olette soluneet
he ovat soluneet
passiivi: on soluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole solunut
sinä et ole solunut
hän ei ole solunut
me emme ole soluneet
te ette ole soluneet
he eivät ole soluneet
passiivi: ei ole soluttu
Pluskvamperfekti
minä olin solunut
sinä olit solunut
hän oli solunut
me olimme soluneet
te olitte soluneet
he olivat soluneet
passiivi: oli soluttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut solunut
sinä et ollut solunut
hän ei ollut solunut
me emme olleet soluneet
te ette olleet soluneet
he eivät olleet soluneet
passiivi: ei ollut soluttu
Konditionaali
Preesens
minä soluisin
sinä soluisit
hän soluisi
me soluisimme
te soluisitte
he soluisivat
passiivi: soluttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en soluisi
sinä et soluisi
hän ei soluisi
me emme soluisi
te ette soluisi
he eivät soluisi
passiivi: ei soluttaisi
Perfekti
minä olisin solunut
sinä olisit solunut
hän olisi solunut
me olisimme soluneet
te olisitte soluneet
he olisivat soluneet
passiivi: olisi soluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi solunut
sinä et olisi solunut
hän ei olisi solunut
me emme olisi soluneet
te ette olisi soluneet
he eivät olisi soluneet
passiivi: ei olisi soluttu
Imperatiivi
Preesens
sinä solu
hän solukoon
me solukaamme
te solukaa
he solukoot
passiivi: soluttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä solu
hän älköön soluko
me älkäämme soluko
te älkää soluko
he älkööt soluko
passiivi: älköön soluttako
Perfekti
hän olkoon solunut
he olkoot soluneet
passiivi: olkoon soluttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko solunut
he älkööt olko soluneet
passiivi: älköön olko soluttu
Potentiaali
Preesens
minä solunen
sinä solunet
hän solunee
me solunemme
te solunette
he solunevat
passiivi: soluttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en solune
sinä et solune
hän ei solune
me emme solune
te ette solune
he eivät solune
passiivi: ei soluttane
Perfekti
minä lienen solunut
sinä lienet solunut
hän lienee solunut
me lienemme soluneet
te lienette soluneet
he lienevät soluneet
passiivi: lienee soluttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene solunut
sinä et liene solunut
hän ei liene solunut
me emme liene soluneet
te ette liene soluneet
he eivät liene soluneet
passiivi: ei liene soluttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
solua
Aktiivin partisiippi (preesens)
soluva
Passiivin partisiippi (preesens)
soluttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
solunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
soluttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.