to become more pretty
Preesens (minä)somennun
Imperfekti (minä)somennuin
Verbin somentua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä somennun
sinä somennut
hän somentuu
me somennumme
te somennutte
he somentuvat
passiivi: somennutaan
Preesens (kielteinen)
minä en somennu
sinä et somennu
hän ei somennu
me emme somennu
te ette somennu
he eivät somennu
passiivi: ei somennuta
Imperfekti
minä somennuin
sinä somennuit
hän somentui
me somennuimme
te somennuitte
he somentuivat
passiivi: somennuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en somentunut
sinä et somentunut
hän ei somentunut
me emme somentuneet
te ette somentuneet
he eivät somentuneet
passiivi: ei somennuttu
Perfekti
minä olen somentunut
sinä olet somentunut
hän on somentunut
me olemme somentuneet
te olette somentuneet
he ovat somentuneet
passiivi: on somennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole somentunut
sinä et ole somentunut
hän ei ole somentunut
me emme ole somentuneet
te ette ole somentuneet
he eivät ole somentuneet
passiivi: ei ole somennuttu
Pluskvamperfekti
minä olin somentunut
sinä olit somentunut
hän oli somentunut
me olimme somentuneet
te olitte somentuneet
he olivat somentuneet
passiivi: oli somennuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut somentunut
sinä et ollut somentunut
hän ei ollut somentunut
me emme olleet somentuneet
te ette olleet somentuneet
he eivät olleet somentuneet
passiivi: ei ollut somennuttu
Konditionaali
Preesens
minä somentuisin
sinä somentuisit
hän somentuisi
me somentuisimme
te somentuisitte
he somentuisivat
passiivi: somennuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en somentuisi
sinä et somentuisi
hän ei somentuisi
me emme somentuisi
te ette somentuisi
he eivät somentuisi
passiivi: ei somennuttaisi
Perfekti
minä olisin somentunut
sinä olisit somentunut
hän olisi somentunut
me olisimme somentuneet
te olisitte somentuneet
he olisivat somentuneet
passiivi: olisi somennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi somentunut
sinä et olisi somentunut
hän ei olisi somentunut
me emme olisi somentuneet
te ette olisi somentuneet
he eivät olisi somentuneet
passiivi: ei olisi somennuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä somennu
hän somentukoon
me somentukaamme
te somentukaa
he somentukoot
passiivi: somennuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä somennu
hän älköön somentuko
me älkäämme somentuko
te älkää somentuko
he älkööt somentuko
passiivi: älköön somennuttako
Perfekti
hän olkoon somentunut
he olkoot somentuneet
passiivi: olkoon somennuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko somentunut
he älkööt olko somentuneet
passiivi: älköön olko somennuttu
Potentiaali
Preesens
minä somentunen
sinä somentunet
hän somentunee
me somentunemme
te somentunette
he somentunevat
passiivi: somennuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en somentune
sinä et somentune
hän ei somentune
me emme somentune
te ette somentune
he eivät somentune
passiivi: ei somennuttane
Perfekti
minä lienen somentunut
sinä lienet somentunut
hän lienee somentunut
me lienemme somentuneet
te lienette somentuneet
he lienevät somentuneet
passiivi: lienee somennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene somentunut
sinä et liene somentunut
hän ei liene somentunut
me emme liene somentuneet
te ette liene somentuneet
he eivät liene somentuneet
passiivi: ei liene somennuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
somentua
Aktiivin partisiippi (preesens)
somentuva
Passiivin partisiippi (preesens)
somennuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
somentunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
somennuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.