to trill
Preesens (minä)sorahdan
Imperfekti (minä)sorahdin
Verbin sorahtaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä sorahdan
sinä sorahdat
hän sorahtaa
me sorahdamme
te sorahdatte
he sorahtavat
passiivi: sorahdetaan
Preesens (kielteinen)
minä en sorahda
sinä et sorahda
hän ei sorahda
me emme sorahda
te ette sorahda
he eivät sorahda
passiivi: ei sorahdeta
Imperfekti
minä sorahdin
sinä sorahdit
hän sorahti
me sorahdimme
te sorahditte
he sorahtivat
passiivi: sorahdettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en sorahtanut
sinä et sorahtanut
hän ei sorahtanut
me emme sorahtaneet
te ette sorahtaneet
he eivät sorahtaneet
passiivi: ei sorahdettu
Perfekti
minä olen sorahtanut
sinä olet sorahtanut
hän on sorahtanut
me olemme sorahtaneet
te olette sorahtaneet
he ovat sorahtaneet
passiivi: on sorahdettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole sorahtanut
sinä et ole sorahtanut
hän ei ole sorahtanut
me emme ole sorahtaneet
te ette ole sorahtaneet
he eivät ole sorahtaneet
passiivi: ei ole sorahdettu
Pluskvamperfekti
minä olin sorahtanut
sinä olit sorahtanut
hän oli sorahtanut
me olimme sorahtaneet
te olitte sorahtaneet
he olivat sorahtaneet
passiivi: oli sorahdettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut sorahtanut
sinä et ollut sorahtanut
hän ei ollut sorahtanut
me emme olleet sorahtaneet
te ette olleet sorahtaneet
he eivät olleet sorahtaneet
passiivi: ei ollut sorahdettu
Konditionaali
Preesens
minä sorahtaisin
sinä sorahtaisit
hän sorahtaisi
me sorahtaisimme
te sorahtaisitte
he sorahtaisivat
passiivi: sorahdettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en sorahtaisi
sinä et sorahtaisi
hän ei sorahtaisi
me emme sorahtaisi
te ette sorahtaisi
he eivät sorahtaisi
passiivi: ei sorahdettaisi
Perfekti
minä olisin sorahtanut
sinä olisit sorahtanut
hän olisi sorahtanut
me olisimme sorahtaneet
te olisitte sorahtaneet
he olisivat sorahtaneet
passiivi: olisi sorahdettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi sorahtanut
sinä et olisi sorahtanut
hän ei olisi sorahtanut
me emme olisi sorahtaneet
te ette olisi sorahtaneet
he eivät olisi sorahtaneet
passiivi: ei olisi sorahdettu
Imperatiivi
Preesens
sinä sorahda
hän sorahtakoon
me sorahtakaamme
te sorahtakaa
he sorahtakoot
passiivi: sorahdettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä sorahda
hän älköön sorahtako
me älkäämme sorahtako
te älkää sorahtako
he älkööt sorahtako
passiivi: älköön sorahdettako
Perfekti
hän olkoon sorahtanut
he olkoot sorahtaneet
passiivi: olkoon sorahdettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko sorahtanut
he älkööt olko sorahtaneet
passiivi: älköön olko sorahdettu
Potentiaali
Preesens
minä sorahtanen
sinä sorahtanet
hän sorahtanee
me sorahtanemme
te sorahtanette
he sorahtanevat
passiivi: sorahdettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en sorahtane
sinä et sorahtane
hän ei sorahtane
me emme sorahtane
te ette sorahtane
he eivät sorahtane
passiivi: ei sorahdettane
Perfekti
minä lienen sorahtanut
sinä lienet sorahtanut
hän lienee sorahtanut
me lienemme sorahtaneet
te lienette sorahtaneet
he lienevät sorahtaneet
passiivi: lienee sorahdettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene sorahtanut
sinä et liene sorahtanut
hän ei liene sorahtanut
me emme liene sorahtaneet
te ette liene sorahtaneet
he eivät liene sorahtaneet
passiivi: ei liene sorahdettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
sorahtaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
sorahtava
Passiivin partisiippi (preesens)
sorahdettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
sorahtanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
sorahdettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.