to become gravel
Preesens (minä)soraudun
Imperfekti (minä)sorauduin
Verbin sorautua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä soraudun
sinä soraudut
hän sorautuu
me soraudumme
te soraudutte
he sorautuvat
passiivi: soraudutaan
Preesens (kielteinen)
minä en soraudu
sinä et soraudu
hän ei soraudu
me emme soraudu
te ette soraudu
he eivät soraudu
passiivi: ei sorauduta
Imperfekti
minä sorauduin
sinä sorauduit
hän sorautui
me sorauduimme
te sorauduitte
he sorautuivat
passiivi: sorauduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en sorautunut
sinä et sorautunut
hän ei sorautunut
me emme sorautuneet
te ette sorautuneet
he eivät sorautuneet
passiivi: ei sorauduttu
Perfekti
minä olen sorautunut
sinä olet sorautunut
hän on sorautunut
me olemme sorautuneet
te olette sorautuneet
he ovat sorautuneet
passiivi: on sorauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole sorautunut
sinä et ole sorautunut
hän ei ole sorautunut
me emme ole sorautuneet
te ette ole sorautuneet
he eivät ole sorautuneet
passiivi: ei ole sorauduttu
Pluskvamperfekti
minä olin sorautunut
sinä olit sorautunut
hän oli sorautunut
me olimme sorautuneet
te olitte sorautuneet
he olivat sorautuneet
passiivi: oli sorauduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut sorautunut
sinä et ollut sorautunut
hän ei ollut sorautunut
me emme olleet sorautuneet
te ette olleet sorautuneet
he eivät olleet sorautuneet
passiivi: ei ollut sorauduttu
Konditionaali
Preesens
minä sorautuisin
sinä sorautuisit
hän sorautuisi
me sorautuisimme
te sorautuisitte
he sorautuisivat
passiivi: sorauduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en sorautuisi
sinä et sorautuisi
hän ei sorautuisi
me emme sorautuisi
te ette sorautuisi
he eivät sorautuisi
passiivi: ei sorauduttaisi
Perfekti
minä olisin sorautunut
sinä olisit sorautunut
hän olisi sorautunut
me olisimme sorautuneet
te olisitte sorautuneet
he olisivat sorautuneet
passiivi: olisi sorauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi sorautunut
sinä et olisi sorautunut
hän ei olisi sorautunut
me emme olisi sorautuneet
te ette olisi sorautuneet
he eivät olisi sorautuneet
passiivi: ei olisi sorauduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä soraudu
hän sorautukoon
me sorautukaamme
te sorautukaa
he sorautukoot
passiivi: sorauduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä soraudu
hän älköön sorautuko
me älkäämme sorautuko
te älkää sorautuko
he älkööt sorautuko
passiivi: älköön sorauduttako
Perfekti
hän olkoon sorautunut
he olkoot sorautuneet
passiivi: olkoon sorauduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko sorautunut
he älkööt olko sorautuneet
passiivi: älköön olko sorauduttu
Potentiaali
Preesens
minä sorautunen
sinä sorautunet
hän sorautunee
me sorautunemme
te sorautunette
he sorautunevat
passiivi: sorauduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en sorautune
sinä et sorautune
hän ei sorautune
me emme sorautune
te ette sorautune
he eivät sorautune
passiivi: ei sorauduttane
Perfekti
minä lienen sorautunut
sinä lienet sorautunut
hän lienee sorautunut
me lienemme sorautuneet
te lienette sorautuneet
he lienevät sorautuneet
passiivi: lienee sorauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene sorautunut
sinä et liene sorautunut
hän ei liene sorautunut
me emme liene sorautuneet
te ette liene sorautuneet
he eivät liene sorautuneet
passiivi: ei liene sorauduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
sorautua
Aktiivin partisiippi (preesens)
sorautuva
Passiivin partisiippi (preesens)
sorauduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
sorautunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
sorauduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.