to babble, to burble, to gurgle
Preesens (minä)sorisen
Imperfekti (minä)sorisin
Verbin sorista koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä sorisen
sinä soriset
hän sorisee
me sorisemme
te sorisette
he sorisevat
passiivi: soristaan
Preesens (kielteinen)
minä en sorise
sinä et sorise
hän ei sorise
me emme sorise
te ette sorise
he eivät sorise
passiivi: ei sorista
Imperfekti
minä sorisin
sinä sorisit
hän sorisi
me sorisimme
te sorisitte
he sorisivat
passiivi: soristiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en sorissut
sinä et sorissut
hän ei sorissut
me emme sorisseet
te ette sorisseet
he eivät sorisseet
passiivi: ei soristu
Perfekti
minä olen sorissut
sinä olet sorissut
hän on sorissut
me olemme sorisseet
te olette sorisseet
he ovat sorisseet
passiivi: on soristu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole sorissut
sinä et ole sorissut
hän ei ole sorissut
me emme ole sorisseet
te ette ole sorisseet
he eivät ole sorisseet
passiivi: ei ole soristu
Pluskvamperfekti
minä olin sorissut
sinä olit sorissut
hän oli sorissut
me olimme sorisseet
te olitte sorisseet
he olivat sorisseet
passiivi: oli soristu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut sorissut
sinä et ollut sorissut
hän ei ollut sorissut
me emme olleet sorisseet
te ette olleet sorisseet
he eivät olleet sorisseet
passiivi: ei ollut soristu
Konditionaali
Preesens
minä sorisisin
sinä sorisisit
hän sorisisi
me sorisisimme
te sorisisitte
he sorisisivat
passiivi: soristaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en sorisisi
sinä et sorisisi
hän ei sorisisi
me emme sorisisi
te ette sorisisi
he eivät sorisisi
passiivi: ei soristaisi
Perfekti
minä olisin sorissut
sinä olisit sorissut
hän olisi sorissut
me olisimme sorisseet
te olisitte sorisseet
he olisivat sorisseet
passiivi: olisi soristu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi sorissut
sinä et olisi sorissut
hän ei olisi sorissut
me emme olisi sorisseet
te ette olisi sorisseet
he eivät olisi sorisseet
passiivi: ei olisi soristu
Imperatiivi
Preesens
sinä sorise
hän soriskoon
me soriskaamme
te soriskaa
he soriskoot
passiivi: soristakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä sorise
hän älköön sorisko
me älkäämme sorisko
te älkää sorisko
he älkööt sorisko
passiivi: älköön soristako
Perfekti
hän olkoon sorissut
he olkoot sorisseet
passiivi: olkoon soristu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko sorissut
he älkööt olko sorisseet
passiivi: älköön olko soristu
Potentiaali
Preesens
minä sorissen
sinä sorisset
hän sorissee
me sorissemme
te sorissette
he sorissevat
passiivi: soristaneen
Preesens (kielteinen)
minä en sorisse
sinä et sorisse
hän ei sorisse
me emme sorisse
te ette sorisse
he eivät sorisse
passiivi: ei soristane
Perfekti
minä lienen sorissut
sinä lienet sorissut
hän lienee sorissut
me lienemme sorisseet
te lienette sorisseet
he lienevät sorisseet
passiivi: lienee soristu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene sorissut
sinä et liene sorissut
hän ei liene sorissut
me emme liene sorisseet
te ette liene sorisseet
he eivät liene sorisseet
passiivi: ei liene soristu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
sorista
Aktiivin partisiippi (preesens)
soriseva
Passiivin partisiippi (preesens)
soristava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
sorissut
Passiivin partisiippi (perfekti)
soristu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.