to become slim or slender
Preesens (minä)sorjistun
Imperfekti (minä)sorjistuin
Verbin sorjistua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä sorjistun
sinä sorjistut
hän sorjistuu
me sorjistumme
te sorjistutte
he sorjistuvat
passiivi: sorjistutaan
Preesens (kielteinen)
minä en sorjistu
sinä et sorjistu
hän ei sorjistu
me emme sorjistu
te ette sorjistu
he eivät sorjistu
passiivi: ei sorjistuta
Imperfekti
minä sorjistuin
sinä sorjistuit
hän sorjistui
me sorjistuimme
te sorjistuitte
he sorjistuivat
passiivi: sorjistuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en sorjistunut
sinä et sorjistunut
hän ei sorjistunut
me emme sorjistuneet
te ette sorjistuneet
he eivät sorjistuneet
passiivi: ei sorjistuttu
Perfekti
minä olen sorjistunut
sinä olet sorjistunut
hän on sorjistunut
me olemme sorjistuneet
te olette sorjistuneet
he ovat sorjistuneet
passiivi: on sorjistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole sorjistunut
sinä et ole sorjistunut
hän ei ole sorjistunut
me emme ole sorjistuneet
te ette ole sorjistuneet
he eivät ole sorjistuneet
passiivi: ei ole sorjistuttu
Pluskvamperfekti
minä olin sorjistunut
sinä olit sorjistunut
hän oli sorjistunut
me olimme sorjistuneet
te olitte sorjistuneet
he olivat sorjistuneet
passiivi: oli sorjistuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut sorjistunut
sinä et ollut sorjistunut
hän ei ollut sorjistunut
me emme olleet sorjistuneet
te ette olleet sorjistuneet
he eivät olleet sorjistuneet
passiivi: ei ollut sorjistuttu
Konditionaali
Preesens
minä sorjistuisin
sinä sorjistuisit
hän sorjistuisi
me sorjistuisimme
te sorjistuisitte
he sorjistuisivat
passiivi: sorjistuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en sorjistuisi
sinä et sorjistuisi
hän ei sorjistuisi
me emme sorjistuisi
te ette sorjistuisi
he eivät sorjistuisi
passiivi: ei sorjistuttaisi
Perfekti
minä olisin sorjistunut
sinä olisit sorjistunut
hän olisi sorjistunut
me olisimme sorjistuneet
te olisitte sorjistuneet
he olisivat sorjistuneet
passiivi: olisi sorjistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi sorjistunut
sinä et olisi sorjistunut
hän ei olisi sorjistunut
me emme olisi sorjistuneet
te ette olisi sorjistuneet
he eivät olisi sorjistuneet
passiivi: ei olisi sorjistuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä sorjistu
hän sorjistukoon
me sorjistukaamme
te sorjistukaa
he sorjistukoot
passiivi: sorjistuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä sorjistu
hän älköön sorjistuko
me älkäämme sorjistuko
te älkää sorjistuko
he älkööt sorjistuko
passiivi: älköön sorjistuttako
Perfekti
hän olkoon sorjistunut
he olkoot sorjistuneet
passiivi: olkoon sorjistuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko sorjistunut
he älkööt olko sorjistuneet
passiivi: älköön olko sorjistuttu
Potentiaali
Preesens
minä sorjistunen
sinä sorjistunet
hän sorjistunee
me sorjistunemme
te sorjistunette
he sorjistunevat
passiivi: sorjistuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en sorjistune
sinä et sorjistune
hän ei sorjistune
me emme sorjistune
te ette sorjistune
he eivät sorjistune
passiivi: ei sorjistuttane
Perfekti
minä lienen sorjistunut
sinä lienet sorjistunut
hän lienee sorjistunut
me lienemme sorjistuneet
te lienette sorjistuneet
he lienevät sorjistuneet
passiivi: lienee sorjistuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene sorjistunut
sinä et liene sorjistunut
hän ei liene sorjistunut
me emme liene sorjistuneet
te ette liene sorjistuneet
he eivät liene sorjistuneet
passiivi: ei liene sorjistuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
sorjistua
Aktiivin partisiippi (preesens)
sorjistuva
Passiivin partisiippi (preesens)
sorjistuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
sorjistunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
sorjistuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.