to crumble, fall, collapse, cave in, crash down
Preesens (minä)sorrun
Imperfekti (minä)sorruin
Verbin sortua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä sorrun
sinä sorrut
hän sortuu
me sorrumme
te sorrutte
he sortuvat
passiivi: sorrutaan
Preesens (kielteinen)
minä en sorru
sinä et sorru
hän ei sorru
me emme sorru
te ette sorru
he eivät sorru
passiivi: ei sorruta
Imperfekti
minä sorruin
sinä sorruit
hän sortui
me sorruimme
te sorruitte
he sortuivat
passiivi: sorruttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en sortunut
sinä et sortunut
hän ei sortunut
me emme sortuneet
te ette sortuneet
he eivät sortuneet
passiivi: ei sorruttu
Perfekti
minä olen sortunut
sinä olet sortunut
hän on sortunut
me olemme sortuneet
te olette sortuneet
he ovat sortuneet
passiivi: on sorruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole sortunut
sinä et ole sortunut
hän ei ole sortunut
me emme ole sortuneet
te ette ole sortuneet
he eivät ole sortuneet
passiivi: ei ole sorruttu
Pluskvamperfekti
minä olin sortunut
sinä olit sortunut
hän oli sortunut
me olimme sortuneet
te olitte sortuneet
he olivat sortuneet
passiivi: oli sorruttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut sortunut
sinä et ollut sortunut
hän ei ollut sortunut
me emme olleet sortuneet
te ette olleet sortuneet
he eivät olleet sortuneet
passiivi: ei ollut sorruttu
Konditionaali
Preesens
minä sortuisin
sinä sortuisit
hän sortuisi
me sortuisimme
te sortuisitte
he sortuisivat
passiivi: sorruttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en sortuisi
sinä et sortuisi
hän ei sortuisi
me emme sortuisi
te ette sortuisi
he eivät sortuisi
passiivi: ei sorruttaisi
Perfekti
minä olisin sortunut
sinä olisit sortunut
hän olisi sortunut
me olisimme sortuneet
te olisitte sortuneet
he olisivat sortuneet
passiivi: olisi sorruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi sortunut
sinä et olisi sortunut
hän ei olisi sortunut
me emme olisi sortuneet
te ette olisi sortuneet
he eivät olisi sortuneet
passiivi: ei olisi sorruttu
Imperatiivi
Preesens
sinä sorru
hän sortukoon
me sortukaamme
te sortukaa
he sortukoot
passiivi: sorruttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä sorru
hän älköön sortuko
me älkäämme sortuko
te älkää sortuko
he älkööt sortuko
passiivi: älköön sorruttako
Perfekti
hän olkoon sortunut
he olkoot sortuneet
passiivi: olkoon sorruttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko sortunut
he älkööt olko sortuneet
passiivi: älköön olko sorruttu
Potentiaali
Preesens
minä sortunen
sinä sortunet
hän sortunee
me sortunemme
te sortunette
he sortunevat
passiivi: sorruttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en sortune
sinä et sortune
hän ei sortune
me emme sortune
te ette sortune
he eivät sortune
passiivi: ei sorruttane
Perfekti
minä lienen sortunut
sinä lienet sortunut
hän lienee sortunut
me lienemme sortuneet
te lienette sortuneet
he lienevät sortuneet
passiivi: lienee sorruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene sortunut
sinä et liene sortunut
hän ei liene sortunut
me emme liene sortuneet
te ette liene sortuneet
he eivät liene sortuneet
passiivi: ei liene sorruttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
sortua
Aktiivin partisiippi (preesens)
sortuva
Passiivin partisiippi (preesens)
sorruttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
sortunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
sorruttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.