to mediate, to appease
Preesens (minä)suhditan
Imperfekti (minä)suhditin
Verbin suhdittaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suhditan
sinä suhditat
hän suhdittaa
me suhditamme
te suhditatte
he suhdittavat
passiivi: suhditetaan
Preesens (kielteinen)
minä en suhdita
sinä et suhdita
hän ei suhdita
me emme suhdita
te ette suhdita
he eivät suhdita
passiivi: ei suhditeta
Imperfekti
minä suhditin
sinä suhditit
hän suhditti
me suhditimme
te suhdititte
he suhdittivat
passiivi: suhditettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suhdittanut
sinä et suhdittanut
hän ei suhdittanut
me emme suhdittaneet
te ette suhdittaneet
he eivät suhdittaneet
passiivi: ei suhditettu
Perfekti
minä olen suhdittanut
sinä olet suhdittanut
hän on suhdittanut
me olemme suhdittaneet
te olette suhdittaneet
he ovat suhdittaneet
passiivi: on suhditettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suhdittanut
sinä et ole suhdittanut
hän ei ole suhdittanut
me emme ole suhdittaneet
te ette ole suhdittaneet
he eivät ole suhdittaneet
passiivi: ei ole suhditettu
Pluskvamperfekti
minä olin suhdittanut
sinä olit suhdittanut
hän oli suhdittanut
me olimme suhdittaneet
te olitte suhdittaneet
he olivat suhdittaneet
passiivi: oli suhditettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suhdittanut
sinä et ollut suhdittanut
hän ei ollut suhdittanut
me emme olleet suhdittaneet
te ette olleet suhdittaneet
he eivät olleet suhdittaneet
passiivi: ei ollut suhditettu
Konditionaali
Preesens
minä suhdittaisin
sinä suhdittaisit
hän suhdittaisi
me suhdittaisimme
te suhdittaisitte
he suhdittaisivat
passiivi: suhditettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suhdittaisi
sinä et suhdittaisi
hän ei suhdittaisi
me emme suhdittaisi
te ette suhdittaisi
he eivät suhdittaisi
passiivi: ei suhditettaisi
Perfekti
minä olisin suhdittanut
sinä olisit suhdittanut
hän olisi suhdittanut
me olisimme suhdittaneet
te olisitte suhdittaneet
he olisivat suhdittaneet
passiivi: olisi suhditettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suhdittanut
sinä et olisi suhdittanut
hän ei olisi suhdittanut
me emme olisi suhdittaneet
te ette olisi suhdittaneet
he eivät olisi suhdittaneet
passiivi: ei olisi suhditettu
Imperatiivi
Preesens
sinä suhdita
hän suhdittakoon
me suhdittakaamme
te suhdittakaa
he suhdittakoot
passiivi: suhditettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suhdita
hän älköön suhdittako
me älkäämme suhdittako
te älkää suhdittako
he älkööt suhdittako
passiivi: älköön suhditettako
Perfekti
hän olkoon suhdittanut
he olkoot suhdittaneet
passiivi: olkoon suhditettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suhdittanut
he älkööt olko suhdittaneet
passiivi: älköön olko suhditettu
Potentiaali
Preesens
minä suhdittanen
sinä suhdittanet
hän suhdittanee
me suhdittanemme
te suhdittanette
he suhdittanevat
passiivi: suhditettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suhdittane
sinä et suhdittane
hän ei suhdittane
me emme suhdittane
te ette suhdittane
he eivät suhdittane
passiivi: ei suhditettane
Perfekti
minä lienen suhdittanut
sinä lienet suhdittanut
hän lienee suhdittanut
me lienemme suhdittaneet
te lienette suhdittaneet
he lienevät suhdittaneet
passiivi: lienee suhditettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suhdittanut
sinä et liene suhdittanut
hän ei liene suhdittanut
me emme liene suhdittaneet
te ette liene suhdittaneet
he eivät liene suhdittaneet
passiivi: ei liene suhditettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suhdittaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
suhdittava
Passiivin partisiippi (preesens)
suhditettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suhdittanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suhditettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.