to deal with, to react (to), to look on, to look upon
Preesens (minä)suhtaudun
Imperfekti (minä)suhtauduin
Verbin suhtautua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suhtaudun
sinä suhtaudut
hän suhtautuu
me suhtaudumme
te suhtaudutte
he suhtautuvat
passiivi: suhtaudutaan
Preesens (kielteinen)
minä en suhtaudu
sinä et suhtaudu
hän ei suhtaudu
me emme suhtaudu
te ette suhtaudu
he eivät suhtaudu
passiivi: ei suhtauduta
Imperfekti
minä suhtauduin
sinä suhtauduit
hän suhtautui
me suhtauduimme
te suhtauduitte
he suhtautuivat
passiivi: suhtauduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suhtautunut
sinä et suhtautunut
hän ei suhtautunut
me emme suhtautuneet
te ette suhtautuneet
he eivät suhtautuneet
passiivi: ei suhtauduttu
Perfekti
minä olen suhtautunut
sinä olet suhtautunut
hän on suhtautunut
me olemme suhtautuneet
te olette suhtautuneet
he ovat suhtautuneet
passiivi: on suhtauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suhtautunut
sinä et ole suhtautunut
hän ei ole suhtautunut
me emme ole suhtautuneet
te ette ole suhtautuneet
he eivät ole suhtautuneet
passiivi: ei ole suhtauduttu
Pluskvamperfekti
minä olin suhtautunut
sinä olit suhtautunut
hän oli suhtautunut
me olimme suhtautuneet
te olitte suhtautuneet
he olivat suhtautuneet
passiivi: oli suhtauduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suhtautunut
sinä et ollut suhtautunut
hän ei ollut suhtautunut
me emme olleet suhtautuneet
te ette olleet suhtautuneet
he eivät olleet suhtautuneet
passiivi: ei ollut suhtauduttu
Konditionaali
Preesens
minä suhtautuisin
sinä suhtautuisit
hän suhtautuisi
me suhtautuisimme
te suhtautuisitte
he suhtautuisivat
passiivi: suhtauduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suhtautuisi
sinä et suhtautuisi
hän ei suhtautuisi
me emme suhtautuisi
te ette suhtautuisi
he eivät suhtautuisi
passiivi: ei suhtauduttaisi
Perfekti
minä olisin suhtautunut
sinä olisit suhtautunut
hän olisi suhtautunut
me olisimme suhtautuneet
te olisitte suhtautuneet
he olisivat suhtautuneet
passiivi: olisi suhtauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suhtautunut
sinä et olisi suhtautunut
hän ei olisi suhtautunut
me emme olisi suhtautuneet
te ette olisi suhtautuneet
he eivät olisi suhtautuneet
passiivi: ei olisi suhtauduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä suhtaudu
hän suhtautukoon
me suhtautukaamme
te suhtautukaa
he suhtautukoot
passiivi: suhtauduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suhtaudu
hän älköön suhtautuko
me älkäämme suhtautuko
te älkää suhtautuko
he älkööt suhtautuko
passiivi: älköön suhtauduttako
Perfekti
hän olkoon suhtautunut
he olkoot suhtautuneet
passiivi: olkoon suhtauduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suhtautunut
he älkööt olko suhtautuneet
passiivi: älköön olko suhtauduttu
Potentiaali
Preesens
minä suhtautunen
sinä suhtautunet
hän suhtautunee
me suhtautunemme
te suhtautunette
he suhtautunevat
passiivi: suhtauduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suhtautune
sinä et suhtautune
hän ei suhtautune
me emme suhtautune
te ette suhtautune
he eivät suhtautune
passiivi: ei suhtauduttane
Perfekti
minä lienen suhtautunut
sinä lienet suhtautunut
hän lienee suhtautunut
me lienemme suhtautuneet
te lienette suhtautuneet
he lienevät suhtautuneet
passiivi: lienee suhtauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suhtautunut
sinä et liene suhtautunut
hän ei liene suhtautunut
me emme liene suhtautuneet
te ette liene suhtautuneet
he eivät liene suhtautuneet
passiivi: ei liene suhtauduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suhtautua
Aktiivin partisiippi (preesens)
suhtautuva
Passiivin partisiippi (preesens)
suhtauduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suhtautunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suhtauduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.