to furnish with a gasket (of cured-in-place pipes)
Preesens (minä)sukitan
Imperfekti (minä)sukitin
Verbin sukittaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä sukitan
sinä sukitat
hän sukittaa
me sukitamme
te sukitatte
he sukittavat
passiivi: sukitetaan
Preesens (kielteinen)
minä en sukita
sinä et sukita
hän ei sukita
me emme sukita
te ette sukita
he eivät sukita
passiivi: ei sukiteta
Imperfekti
minä sukitin
sinä sukitit
hän sukitti
me sukitimme
te sukititte
he sukittivat
passiivi: sukitettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en sukittanut
sinä et sukittanut
hän ei sukittanut
me emme sukittaneet
te ette sukittaneet
he eivät sukittaneet
passiivi: ei sukitettu
Perfekti
minä olen sukittanut
sinä olet sukittanut
hän on sukittanut
me olemme sukittaneet
te olette sukittaneet
he ovat sukittaneet
passiivi: on sukitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole sukittanut
sinä et ole sukittanut
hän ei ole sukittanut
me emme ole sukittaneet
te ette ole sukittaneet
he eivät ole sukittaneet
passiivi: ei ole sukitettu
Pluskvamperfekti
minä olin sukittanut
sinä olit sukittanut
hän oli sukittanut
me olimme sukittaneet
te olitte sukittaneet
he olivat sukittaneet
passiivi: oli sukitettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut sukittanut
sinä et ollut sukittanut
hän ei ollut sukittanut
me emme olleet sukittaneet
te ette olleet sukittaneet
he eivät olleet sukittaneet
passiivi: ei ollut sukitettu
Konditionaali
Preesens
minä sukittaisin
sinä sukittaisit
hän sukittaisi
me sukittaisimme
te sukittaisitte
he sukittaisivat
passiivi: sukitettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en sukittaisi
sinä et sukittaisi
hän ei sukittaisi
me emme sukittaisi
te ette sukittaisi
he eivät sukittaisi
passiivi: ei sukitettaisi
Perfekti
minä olisin sukittanut
sinä olisit sukittanut
hän olisi sukittanut
me olisimme sukittaneet
te olisitte sukittaneet
he olisivat sukittaneet
passiivi: olisi sukitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi sukittanut
sinä et olisi sukittanut
hän ei olisi sukittanut
me emme olisi sukittaneet
te ette olisi sukittaneet
he eivät olisi sukittaneet
passiivi: ei olisi sukitettu
Imperatiivi
Preesens
sinä sukita
hän sukittakoon
me sukittakaamme
te sukittakaa
he sukittakoot
passiivi: sukitettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä sukita
hän älköön sukittako
me älkäämme sukittako
te älkää sukittako
he älkööt sukittako
passiivi: älköön sukitettako
Perfekti
hän olkoon sukittanut
he olkoot sukittaneet
passiivi: olkoon sukitettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko sukittanut
he älkööt olko sukittaneet
passiivi: älköön olko sukitettu
Potentiaali
Preesens
minä sukittanen
sinä sukittanet
hän sukittanee
me sukittanemme
te sukittanette
he sukittanevat
passiivi: sukitettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en sukittane
sinä et sukittane
hän ei sukittane
me emme sukittane
te ette sukittane
he eivät sukittane
passiivi: ei sukitettane
Perfekti
minä lienen sukittanut
sinä lienet sukittanut
hän lienee sukittanut
me lienemme sukittaneet
te lienette sukittaneet
he lienevät sukittaneet
passiivi: lienee sukitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene sukittanut
sinä et liene sukittanut
hän ei liene sukittanut
me emme liene sukittaneet
te ette liene sukittaneet
he eivät liene sukittaneet
passiivi: ei liene sukitettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
sukittaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
sukittava
Passiivin partisiippi (preesens)
sukitettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
sukittanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
sukitettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.