Verbin suomentua taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

suomentua
to be translated into Finnish
Kotus 52*J/sanoa
nt–nn gradation
Preesens (minä)suomennun
Imperfekti (minä)suomennuin
Verbin suomentua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä suomennun
sinä suomennut
hän suomentuu
me suomennumme
te suomennutte
he suomentuvat
passiivi: suomennutaan

Preesens (kielteinen)

minä en suomennu
sinä et suomennu
hän ei suomennu
me emme suomennu
te ette suomennu
he eivät suomennu
passiivi: ei suomennuta

Imperfekti

minä suomennuin
sinä suomennuit
hän suomentui
me suomennuimme
te suomennuitte
he suomentuivat
passiivi: suomennuttiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en suomentunut
sinä et suomentunut
hän ei suomentunut
me emme suomentuneet
te ette suomentuneet
he eivät suomentuneet
passiivi: ei suomennuttu

Perfekti

minä olen suomentunut
sinä olet suomentunut
hän on suomentunut
me olemme suomentuneet
te olette suomentuneet
he ovat suomentuneet
passiivi: on suomennuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole suomentunut
sinä et ole suomentunut
hän ei ole suomentunut
me emme ole suomentuneet
te ette ole suomentuneet
he eivät ole suomentuneet
passiivi: ei ole suomennuttu

Pluskvamperfekti

minä olin suomentunut
sinä olit suomentunut
hän oli suomentunut
me olimme suomentuneet
te olitte suomentuneet
he olivat suomentuneet
passiivi: oli suomennuttu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut suomentunut
sinä et ollut suomentunut
hän ei ollut suomentunut
me emme olleet suomentuneet
te ette olleet suomentuneet
he eivät olleet suomentuneet
passiivi: ei ollut suomennuttu

Konditionaali

Preesens

minä suomentuisin
sinä suomentuisit
hän suomentuisi
me suomentuisimme
te suomentuisitte
he suomentuisivat
passiivi: suomennuttaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en suomentuisi
sinä et suomentuisi
hän ei suomentuisi
me emme suomentuisi
te ette suomentuisi
he eivät suomentuisi
passiivi: ei suomennuttaisi

Perfekti

minä olisin suomentunut
sinä olisit suomentunut
hän olisi suomentunut
me olisimme suomentuneet
te olisitte suomentuneet
he olisivat suomentuneet
passiivi: olisi suomennuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi suomentunut
sinä et olisi suomentunut
hän ei olisi suomentunut
me emme olisi suomentuneet
te ette olisi suomentuneet
he eivät olisi suomentuneet
passiivi: ei olisi suomennuttu

Imperatiivi

Preesens

sinä suomennu
hän suomentukoon
me suomentukaamme
te suomentukaa
he suomentukoot
passiivi: suomennuttakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä suomennu
hän älköön suomentuko
me älkäämme suomentuko
te älkää suomentuko
he älkööt suomentuko
passiivi: älköön suomennuttako

Perfekti

hän olkoon suomentunut
he olkoot suomentuneet
passiivi: olkoon suomennuttu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko suomentunut
he älkööt olko suomentuneet
passiivi: älköön olko suomennuttu

Potentiaali

Preesens

minä suomentunen
sinä suomentunet
hän suomentunee
me suomentunemme
te suomentunette
he suomentunevat
passiivi: suomennuttaneen

Preesens (kielteinen)

minä en suomentune
sinä et suomentune
hän ei suomentune
me emme suomentune
te ette suomentune
he eivät suomentune
passiivi: ei suomennuttane

Perfekti

minä lienen suomentunut
sinä lienet suomentunut
hän lienee suomentunut
me lienemme suomentuneet
te lienette suomentuneet
he lienevät suomentuneet
passiivi: lienee suomennuttu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene suomentunut
sinä et liene suomentunut
hän ei liene suomentunut
me emme liene suomentuneet
te ette liene suomentuneet
he eivät liene suomentuneet
passiivi: ei liene suomennuttu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

suomentua

Aktiivin partisiippi (preesens)

suomentuva

Passiivin partisiippi (preesens)

suomennuttava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

suomentunut

Passiivin partisiippi (perfekti)

suomennuttu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.