to whip, lash
Preesens (minä)suomin
Imperfekti (minä)suomin
Verbin suomia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suomin
sinä suomit
hän suomii
me suomimme
te suomitte
he suomivat
passiivi: suomitaan
Preesens (kielteinen)
minä en suomi
sinä et suomi
hän ei suomi
me emme suomi
te ette suomi
he eivät suomi
passiivi: ei suomita
Imperfekti
minä suomin
sinä suomit
hän suomi
me suomimme
te suomitte
he suomivat
passiivi: suomittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suominut
sinä et suominut
hän ei suominut
me emme suomineet
te ette suomineet
he eivät suomineet
passiivi: ei suomittu
Perfekti
minä olen suominut
sinä olet suominut
hän on suominut
me olemme suomineet
te olette suomineet
he ovat suomineet
passiivi: on suomittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suominut
sinä et ole suominut
hän ei ole suominut
me emme ole suomineet
te ette ole suomineet
he eivät ole suomineet
passiivi: ei ole suomittu
Pluskvamperfekti
minä olin suominut
sinä olit suominut
hän oli suominut
me olimme suomineet
te olitte suomineet
he olivat suomineet
passiivi: oli suomittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suominut
sinä et ollut suominut
hän ei ollut suominut
me emme olleet suomineet
te ette olleet suomineet
he eivät olleet suomineet
passiivi: ei ollut suomittu
Konditionaali
Preesens
minä suomisin
sinä suomisit
hän suomisi
me suomisimme
te suomisitte
he suomisivat
passiivi: suomittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suomisi
sinä et suomisi
hän ei suomisi
me emme suomisi
te ette suomisi
he eivät suomisi
passiivi: ei suomittaisi
Perfekti
minä olisin suominut
sinä olisit suominut
hän olisi suominut
me olisimme suomineet
te olisitte suomineet
he olisivat suomineet
passiivi: olisi suomittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suominut
sinä et olisi suominut
hän ei olisi suominut
me emme olisi suomineet
te ette olisi suomineet
he eivät olisi suomineet
passiivi: ei olisi suomittu
Imperatiivi
Preesens
sinä suomi
hän suomikoon
me suomikaamme
te suomikaa
he suomikoot
passiivi: suomittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suomi
hän älköön suomiko
me älkäämme suomiko
te älkää suomiko
he älkööt suomiko
passiivi: älköön suomittako
Perfekti
hän olkoon suominut
he olkoot suomineet
passiivi: olkoon suomittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suominut
he älkööt olko suomineet
passiivi: älköön olko suomittu
Potentiaali
Preesens
minä suominen
sinä suominet
hän suominee
me suominemme
te suominette
he suominevat
passiivi: suomittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suomine
sinä et suomine
hän ei suomine
me emme suomine
te ette suomine
he eivät suomine
passiivi: ei suomittane
Perfekti
minä lienen suominut
sinä lienet suominut
hän lienee suominut
me lienemme suomineet
te lienette suomineet
he lienevät suomineet
passiivi: lienee suomittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suominut
sinä et liene suominut
hän ei liene suominut
me emme liene suomineet
te ette liene suomineet
he eivät liene suomineet
passiivi: ei liene suomittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suomia
Aktiivin partisiippi (preesens)
suomiva
Passiivin partisiippi (preesens)
suomittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suominut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suomittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.