to straighten, become straight(er)
Preesens (minä)suorenen
Imperfekti (minä)suorenin
Verbin suoreta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suorenen
sinä suorenet
hän suorenee
me suorenemme
te suorenette
he suorenevat
passiivi: suoretaan
Preesens (kielteinen)
minä en suorene
sinä et suorene
hän ei suorene
me emme suorene
te ette suorene
he eivät suorene
passiivi: ei suoreta
Imperfekti
minä suorenin
sinä suorenit
hän suoreni
me suorenimme
te suorenitte
he suorenivat
passiivi: suorettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suorennut
sinä et suorennut
hän ei suorennut
me emme suorenneet
te ette suorenneet
he eivät suorenneet
passiivi: ei suorettu
Perfekti
minä olen suorennut
sinä olet suorennut
hän on suorennut
me olemme suorenneet
te olette suorenneet
he ovat suorenneet
passiivi: on suorettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suorennut
sinä et ole suorennut
hän ei ole suorennut
me emme ole suorenneet
te ette ole suorenneet
he eivät ole suorenneet
passiivi: ei ole suorettu
Pluskvamperfekti
minä olin suorennut
sinä olit suorennut
hän oli suorennut
me olimme suorenneet
te olitte suorenneet
he olivat suorenneet
passiivi: oli suorettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suorennut
sinä et ollut suorennut
hän ei ollut suorennut
me emme olleet suorenneet
te ette olleet suorenneet
he eivät olleet suorenneet
passiivi: ei ollut suorettu
Konditionaali
Preesens
minä suorenisin
sinä suorenisit
hän suorenisi
me suorenisimme
te suorenisitte
he suorenisivat
passiivi: suorettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suorenisi
sinä et suorenisi
hän ei suorenisi
me emme suorenisi
te ette suorenisi
he eivät suorenisi
passiivi: ei suorettaisi
Perfekti
minä olisin suorennut
sinä olisit suorennut
hän olisi suorennut
me olisimme suorenneet
te olisitte suorenneet
he olisivat suorenneet
passiivi: olisi suorettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suorennut
sinä et olisi suorennut
hän ei olisi suorennut
me emme olisi suorenneet
te ette olisi suorenneet
he eivät olisi suorenneet
passiivi: ei olisi suorettu
Imperatiivi
Preesens
sinä suorene
hän suoretkoon
me suoretkaamme
te suoretkaa
he suoretkoot
passiivi: suorettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suorene
hän älköön suoretko
me älkäämme suoretko
te älkää suoretko
he älkööt suoretko
passiivi: älköön suorettako
Perfekti
hän olkoon suorennut
he olkoot suorenneet
passiivi: olkoon suorettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suorennut
he älkööt olko suorenneet
passiivi: älköön olko suorettu
Potentiaali
Preesens
minä suorennen
sinä suorennet
hän suorennee
me suorennemme
te suorennette
he suorennevat
passiivi: suorettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suorenne
sinä et suorenne
hän ei suorenne
me emme suorenne
te ette suorenne
he eivät suorenne
passiivi: ei suorettane
Perfekti
minä lienen suorennut
sinä lienet suorennut
hän lienee suorennut
me lienemme suorenneet
te lienette suorenneet
he lienevät suorenneet
passiivi: lienee suorettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suorennut
sinä et liene suorennut
hän ei liene suorennut
me emme liene suorenneet
te ette liene suorenneet
he eivät liene suorenneet
passiivi: ei liene suorettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suoreta
Aktiivin partisiippi (preesens)
suoreneva
Passiivin partisiippi (preesens)
suorettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suorennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suorettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.