to make buzz, whirr or zoom
Preesens (minä)surautan
Imperfekti (minä)surautin
Verbin surauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä surautan
sinä surautat
hän surauttaa
me surautamme
te surautatte
he surauttavat
passiivi: surautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en surauta
sinä et surauta
hän ei surauta
me emme surauta
te ette surauta
he eivät surauta
passiivi: ei surauteta
Imperfekti
minä surautin
sinä surautit
hän surautti
me surautimme
te surautitte
he surauttivat
passiivi: surautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en surauttanut
sinä et surauttanut
hän ei surauttanut
me emme surauttaneet
te ette surauttaneet
he eivät surauttaneet
passiivi: ei surautettu
Perfekti
minä olen surauttanut
sinä olet surauttanut
hän on surauttanut
me olemme surauttaneet
te olette surauttaneet
he ovat surauttaneet
passiivi: on surautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole surauttanut
sinä et ole surauttanut
hän ei ole surauttanut
me emme ole surauttaneet
te ette ole surauttaneet
he eivät ole surauttaneet
passiivi: ei ole surautettu
Pluskvamperfekti
minä olin surauttanut
sinä olit surauttanut
hän oli surauttanut
me olimme surauttaneet
te olitte surauttaneet
he olivat surauttaneet
passiivi: oli surautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut surauttanut
sinä et ollut surauttanut
hän ei ollut surauttanut
me emme olleet surauttaneet
te ette olleet surauttaneet
he eivät olleet surauttaneet
passiivi: ei ollut surautettu
Konditionaali
Preesens
minä surauttaisin
sinä surauttaisit
hän surauttaisi
me surauttaisimme
te surauttaisitte
he surauttaisivat
passiivi: surautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en surauttaisi
sinä et surauttaisi
hän ei surauttaisi
me emme surauttaisi
te ette surauttaisi
he eivät surauttaisi
passiivi: ei surautettaisi
Perfekti
minä olisin surauttanut
sinä olisit surauttanut
hän olisi surauttanut
me olisimme surauttaneet
te olisitte surauttaneet
he olisivat surauttaneet
passiivi: olisi surautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi surauttanut
sinä et olisi surauttanut
hän ei olisi surauttanut
me emme olisi surauttaneet
te ette olisi surauttaneet
he eivät olisi surauttaneet
passiivi: ei olisi surautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä surauta
hän surauttakoon
me surauttakaamme
te surauttakaa
he surauttakoot
passiivi: surautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä surauta
hän älköön surauttako
me älkäämme surauttako
te älkää surauttako
he älkööt surauttako
passiivi: älköön surautettako
Perfekti
hän olkoon surauttanut
he olkoot surauttaneet
passiivi: olkoon surautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko surauttanut
he älkööt olko surauttaneet
passiivi: älköön olko surautettu
Potentiaali
Preesens
minä surauttanen
sinä surauttanet
hän surauttanee
me surauttanemme
te surauttanette
he surauttanevat
passiivi: surautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en surauttane
sinä et surauttane
hän ei surauttane
me emme surauttane
te ette surauttane
he eivät surauttane
passiivi: ei surautettane
Perfekti
minä lienen surauttanut
sinä lienet surauttanut
hän lienee surauttanut
me lienemme surauttaneet
te lienette surauttaneet
he lienevät surauttaneet
passiivi: lienee surautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene surauttanut
sinä et liene surauttanut
hän ei liene surauttanut
me emme liene surauttaneet
te ette liene surauttaneet
he eivät liene surauttaneet
passiivi: ei liene surautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
surauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
surauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
surautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
surauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
surautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.