to grieve, to sadden, to make sad
Preesens (minä)suretan
Imperfekti (minä)suretin
Verbin surettaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suretan
sinä suretat
hän surettaa
me suretamme
te suretatte
he surettavat
passiivi: suretetaan
Preesens (kielteinen)
minä en sureta
sinä et sureta
hän ei sureta
me emme sureta
te ette sureta
he eivät sureta
passiivi: ei sureteta
Imperfekti
minä suretin
sinä suretit
hän suretti
me suretimme
te suretitte
he surettivat
passiivi: suretettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en surettanut
sinä et surettanut
hän ei surettanut
me emme surettaneet
te ette surettaneet
he eivät surettaneet
passiivi: ei suretettu
Perfekti
minä olen surettanut
sinä olet surettanut
hän on surettanut
me olemme surettaneet
te olette surettaneet
he ovat surettaneet
passiivi: on suretettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole surettanut
sinä et ole surettanut
hän ei ole surettanut
me emme ole surettaneet
te ette ole surettaneet
he eivät ole surettaneet
passiivi: ei ole suretettu
Pluskvamperfekti
minä olin surettanut
sinä olit surettanut
hän oli surettanut
me olimme surettaneet
te olitte surettaneet
he olivat surettaneet
passiivi: oli suretettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut surettanut
sinä et ollut surettanut
hän ei ollut surettanut
me emme olleet surettaneet
te ette olleet surettaneet
he eivät olleet surettaneet
passiivi: ei ollut suretettu
Konditionaali
Preesens
minä surettaisin
sinä surettaisit
hän surettaisi
me surettaisimme
te surettaisitte
he surettaisivat
passiivi: suretettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en surettaisi
sinä et surettaisi
hän ei surettaisi
me emme surettaisi
te ette surettaisi
he eivät surettaisi
passiivi: ei suretettaisi
Perfekti
minä olisin surettanut
sinä olisit surettanut
hän olisi surettanut
me olisimme surettaneet
te olisitte surettaneet
he olisivat surettaneet
passiivi: olisi suretettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi surettanut
sinä et olisi surettanut
hän ei olisi surettanut
me emme olisi surettaneet
te ette olisi surettaneet
he eivät olisi surettaneet
passiivi: ei olisi suretettu
Imperatiivi
Preesens
sinä sureta
hän surettakoon
me surettakaamme
te surettakaa
he surettakoot
passiivi: suretettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä sureta
hän älköön surettako
me älkäämme surettako
te älkää surettako
he älkööt surettako
passiivi: älköön suretettako
Perfekti
hän olkoon surettanut
he olkoot surettaneet
passiivi: olkoon suretettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko surettanut
he älkööt olko surettaneet
passiivi: älköön olko suretettu
Potentiaali
Preesens
minä surettanen
sinä surettanet
hän surettanee
me surettanemme
te surettanette
he surettanevat
passiivi: suretettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en surettane
sinä et surettane
hän ei surettane
me emme surettane
te ette surettane
he eivät surettane
passiivi: ei suretettane
Perfekti
minä lienen surettanut
sinä lienet surettanut
hän lienee surettanut
me lienemme surettaneet
te lienette surettaneet
he lienevät surettaneet
passiivi: lienee suretettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene surettanut
sinä et liene surettanut
hän ei liene surettanut
me emme liene surettaneet
te ette liene surettaneet
he eivät liene surettaneet
passiivi: ei liene suretettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
surettaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
surettava
Passiivin partisiippi (preesens)
suretettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
surettanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suretettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.