to feel sad, to feel down
Preesens (minä)surkeilen
Imperfekti (minä)surkeilin
Verbin surkeilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä surkeilen
sinä surkeilet
hän surkeilee
me surkeilemme
te surkeilette
he surkeilevat
passiivi: surkeillaan
Preesens (kielteinen)
minä en surkeile
sinä et surkeile
hän ei surkeile
me emme surkeile
te ette surkeile
he eivät surkeile
passiivi: ei surkeilla
Imperfekti
minä surkeilin
sinä surkeilit
hän surkeili
me surkeilimme
te surkeilitte
he surkeilivat
passiivi: surkeiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en surkeillut
sinä et surkeillut
hän ei surkeillut
me emme surkeilleet
te ette surkeilleet
he eivät surkeilleet
passiivi: ei surkeiltu
Perfekti
minä olen surkeillut
sinä olet surkeillut
hän on surkeillut
me olemme surkeilleet
te olette surkeilleet
he ovat surkeilleet
passiivi: on surkeiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole surkeillut
sinä et ole surkeillut
hän ei ole surkeillut
me emme ole surkeilleet
te ette ole surkeilleet
he eivät ole surkeilleet
passiivi: ei ole surkeiltu
Pluskvamperfekti
minä olin surkeillut
sinä olit surkeillut
hän oli surkeillut
me olimme surkeilleet
te olitte surkeilleet
he olivat surkeilleet
passiivi: oli surkeiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut surkeillut
sinä et ollut surkeillut
hän ei ollut surkeillut
me emme olleet surkeilleet
te ette olleet surkeilleet
he eivät olleet surkeilleet
passiivi: ei ollut surkeiltu
Konditionaali
Preesens
minä surkeilisin
sinä surkeilisit
hän surkeilisi
me surkeilisimme
te surkeilisitte
he surkeilisivat
passiivi: surkeiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en surkeilisi
sinä et surkeilisi
hän ei surkeilisi
me emme surkeilisi
te ette surkeilisi
he eivät surkeilisi
passiivi: ei surkeiltaisi
Perfekti
minä olisin surkeillut
sinä olisit surkeillut
hän olisi surkeillut
me olisimme surkeilleet
te olisitte surkeilleet
he olisivat surkeilleet
passiivi: olisi surkeiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi surkeillut
sinä et olisi surkeillut
hän ei olisi surkeillut
me emme olisi surkeilleet
te ette olisi surkeilleet
he eivät olisi surkeilleet
passiivi: ei olisi surkeiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä surkeile
hän surkeilkoon
me surkeilkaamme
te surkeilkaa
he surkeilkoot
passiivi: surkeiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä surkeile
hän älköön surkeilko
me älkäämme surkeilko
te älkää surkeilko
he älkööt surkeilko
passiivi: älköön surkeiltako
Perfekti
hän olkoon surkeillut
he olkoot surkeilleet
passiivi: olkoon surkeiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko surkeillut
he älkööt olko surkeilleet
passiivi: älköön olko surkeiltu
Potentiaali
Preesens
minä surkeillen
sinä surkeillet
hän surkeillee
me surkeillemme
te surkeillette
he surkeillevat
passiivi: surkeiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en surkeille
sinä et surkeille
hän ei surkeille
me emme surkeille
te ette surkeille
he eivät surkeille
passiivi: ei surkeiltane
Perfekti
minä lienen surkeillut
sinä lienet surkeillut
hän lienee surkeillut
me lienemme surkeilleet
te lienette surkeilleet
he lienevät surkeilleet
passiivi: lienee surkeiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene surkeillut
sinä et liene surkeillut
hän ei liene surkeillut
me emme liene surkeilleet
te ette liene surkeilleet
he eivät liene surkeilleet
passiivi: ei liene surkeiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
surkeilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
surkeileva
Passiivin partisiippi (preesens)
surkeiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
surkeillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
surkeiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.