Verbin sutia taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

sutia
to brush (using a small brush)
Kotus 61*F/sallia
t–d gradation
Preesens (minä)sudin
Imperfekti (minä)sudin
Verbin sutia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä sudin
sinä sudit
hän sutii
me sudimme
te suditte
he sutivat
passiivi: suditaan

Preesens (kielteinen)

minä en sudi
sinä et sudi
hän ei sudi
me emme sudi
te ette sudi
he eivät sudi
passiivi: ei sudita

Imperfekti

minä sudin
sinä sudit
hän suti
me sudimme
te suditte
he sutivat
passiivi: sudittiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en sutinut
sinä et sutinut
hän ei sutinut
me emme sutineet
te ette sutineet
he eivät sutineet
passiivi: ei sudittu

Perfekti

minä olen sutinut
sinä olet sutinut
hän on sutinut
me olemme sutineet
te olette sutineet
he ovat sutineet
passiivi: on sudittu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole sutinut
sinä et ole sutinut
hän ei ole sutinut
me emme ole sutineet
te ette ole sutineet
he eivät ole sutineet
passiivi: ei ole sudittu

Pluskvamperfekti

minä olin sutinut
sinä olit sutinut
hän oli sutinut
me olimme sutineet
te olitte sutineet
he olivat sutineet
passiivi: oli sudittu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut sutinut
sinä et ollut sutinut
hän ei ollut sutinut
me emme olleet sutineet
te ette olleet sutineet
he eivät olleet sutineet
passiivi: ei ollut sudittu

Konditionaali

Preesens

minä sutisin
sinä sutisit
hän sutisi
me sutisimme
te sutisitte
he sutisivat
passiivi: sudittaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en sutisi
sinä et sutisi
hän ei sutisi
me emme sutisi
te ette sutisi
he eivät sutisi
passiivi: ei sudittaisi

Perfekti

minä olisin sutinut
sinä olisit sutinut
hän olisi sutinut
me olisimme sutineet
te olisitte sutineet
he olisivat sutineet
passiivi: olisi sudittu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi sutinut
sinä et olisi sutinut
hän ei olisi sutinut
me emme olisi sutineet
te ette olisi sutineet
he eivät olisi sutineet
passiivi: ei olisi sudittu

Imperatiivi

Preesens

sinä sudi
hän sutikoon
me sutikaamme
te sutikaa
he sutikoot
passiivi: sudittakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä sudi
hän älköön sutiko
me älkäämme sutiko
te älkää sutiko
he älkööt sutiko
passiivi: älköön sudittako

Perfekti

hän olkoon sutinut
he olkoot sutineet
passiivi: olkoon sudittu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko sutinut
he älkööt olko sutineet
passiivi: älköön olko sudittu

Potentiaali

Preesens

minä sutinen
sinä sutinet
hän sutinee
me sutinemme
te sutinette
he sutinevat
passiivi: sudittaneen

Preesens (kielteinen)

minä en sutine
sinä et sutine
hän ei sutine
me emme sutine
te ette sutine
he eivät sutine
passiivi: ei sudittane

Perfekti

minä lienen sutinut
sinä lienet sutinut
hän lienee sutinut
me lienemme sutineet
te lienette sutineet
he lienevät sutineet
passiivi: lienee sudittu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene sutinut
sinä et liene sutinut
hän ei liene sutinut
me emme liene sutineet
te ette liene sutineet
he eivät liene sutineet
passiivi: ei liene sudittu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

sutia

Aktiivin partisiippi (preesens)

sutiva

Passiivin partisiippi (preesens)

sudittava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

sutinut

Passiivin partisiippi (perfekti)

sudittu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.