to direct, orient
Preesens (minä)suuntaan
Imperfekti (minä)suuntasin
Verbin suunnata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suuntaan
sinä suuntaat
hän suuntaa
me suuntaamme
te suuntaatte
he suuntaavat
passiivi: suunnataan
Preesens (kielteinen)
minä en suuntaa
sinä et suuntaa
hän ei suuntaa
me emme suuntaa
te ette suuntaa
he eivät suuntaa
passiivi: ei suunnata
Imperfekti
minä suuntasin
sinä suuntasit
hän suuntasi
me suuntasimme
te suuntasitte
he suuntasivat
passiivi: suunnattiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suunnannut
sinä et suunnannut
hän ei suunnannut
me emme suunnanneet
te ette suunnanneet
he eivät suunnanneet
passiivi: ei suunnattu
Perfekti
minä olen suunnannut
sinä olet suunnannut
hän on suunnannut
me olemme suunnanneet
te olette suunnanneet
he ovat suunnanneet
passiivi: on suunnattu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suunnannut
sinä et ole suunnannut
hän ei ole suunnannut
me emme ole suunnanneet
te ette ole suunnanneet
he eivät ole suunnanneet
passiivi: ei ole suunnattu
Pluskvamperfekti
minä olin suunnannut
sinä olit suunnannut
hän oli suunnannut
me olimme suunnanneet
te olitte suunnanneet
he olivat suunnanneet
passiivi: oli suunnattu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suunnannut
sinä et ollut suunnannut
hän ei ollut suunnannut
me emme olleet suunnanneet
te ette olleet suunnanneet
he eivät olleet suunnanneet
passiivi: ei ollut suunnattu
Konditionaali
Preesens
minä suuntaisin
sinä suuntaisit
hän suuntaisi
me suuntaisimme
te suuntaisitte
he suuntaisivat
passiivi: suunnattaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suuntaisi
sinä et suuntaisi
hän ei suuntaisi
me emme suuntaisi
te ette suuntaisi
he eivät suuntaisi
passiivi: ei suunnattaisi
Perfekti
minä olisin suunnannut
sinä olisit suunnannut
hän olisi suunnannut
me olisimme suunnanneet
te olisitte suunnanneet
he olisivat suunnanneet
passiivi: olisi suunnattu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suunnannut
sinä et olisi suunnannut
hän ei olisi suunnannut
me emme olisi suunnanneet
te ette olisi suunnanneet
he eivät olisi suunnanneet
passiivi: ei olisi suunnattu
Imperatiivi
Preesens
sinä suuntaa
hän suunnatkoon
me suunnatkaamme
te suunnatkaa
he suunnatkoot
passiivi: suunnattakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suuntaa
hän älköön suunnatko
me älkäämme suunnatko
te älkää suunnatko
he älkööt suunnatko
passiivi: älköön suunnattako
Perfekti
hän olkoon suunnannut
he olkoot suunnanneet
passiivi: olkoon suunnattu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suunnannut
he älkööt olko suunnanneet
passiivi: älköön olko suunnattu
Potentiaali
Preesens
minä suunnannen
sinä suunnannet
hän suunnannee
me suunnannemme
te suunnannette
he suunnannevat
passiivi: suunnattaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suunnanne
sinä et suunnanne
hän ei suunnanne
me emme suunnanne
te ette suunnanne
he eivät suunnanne
passiivi: ei suunnattane
Perfekti
minä lienen suunnannut
sinä lienet suunnannut
hän lienee suunnannut
me lienemme suunnanneet
te lienette suunnanneet
he lienevät suunnanneet
passiivi: lienee suunnattu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suunnannut
sinä et liene suunnannut
hän ei liene suunnannut
me emme liene suunnanneet
te ette liene suunnanneet
he eivät liene suunnanneet
passiivi: ei liene suunnattu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suunnata
Aktiivin partisiippi (preesens)
suuntaava
Passiivin partisiippi (preesens)
suunnattava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suunnannut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suunnattu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.