to fasten with a wedge (used to fasten a blade of an axe)
Preesens (minä)suudin
Imperfekti (minä)suudin
Verbin suutia koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suudin
sinä suudit
hän suutii
me suudimme
te suuditte
he suutivat
passiivi: suuditaan
Preesens (kielteinen)
minä en suudi
sinä et suudi
hän ei suudi
me emme suudi
te ette suudi
he eivät suudi
passiivi: ei suudita
Imperfekti
minä suudin
sinä suudit
hän suuti
me suudimme
te suuditte
he suutivat
passiivi: suudittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suutinut
sinä et suutinut
hän ei suutinut
me emme suutineet
te ette suutineet
he eivät suutineet
passiivi: ei suudittu
Perfekti
minä olen suutinut
sinä olet suutinut
hän on suutinut
me olemme suutineet
te olette suutineet
he ovat suutineet
passiivi: on suudittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suutinut
sinä et ole suutinut
hän ei ole suutinut
me emme ole suutineet
te ette ole suutineet
he eivät ole suutineet
passiivi: ei ole suudittu
Pluskvamperfekti
minä olin suutinut
sinä olit suutinut
hän oli suutinut
me olimme suutineet
te olitte suutineet
he olivat suutineet
passiivi: oli suudittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suutinut
sinä et ollut suutinut
hän ei ollut suutinut
me emme olleet suutineet
te ette olleet suutineet
he eivät olleet suutineet
passiivi: ei ollut suudittu
Konditionaali
Preesens
minä suutisin
sinä suutisit
hän suutisi
me suutisimme
te suutisitte
he suutisivat
passiivi: suudittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suutisi
sinä et suutisi
hän ei suutisi
me emme suutisi
te ette suutisi
he eivät suutisi
passiivi: ei suudittaisi
Perfekti
minä olisin suutinut
sinä olisit suutinut
hän olisi suutinut
me olisimme suutineet
te olisitte suutineet
he olisivat suutineet
passiivi: olisi suudittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suutinut
sinä et olisi suutinut
hän ei olisi suutinut
me emme olisi suutineet
te ette olisi suutineet
he eivät olisi suutineet
passiivi: ei olisi suudittu
Imperatiivi
Preesens
sinä suudi
hän suutikoon
me suutikaamme
te suutikaa
he suutikoot
passiivi: suudittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suudi
hän älköön suutiko
me älkäämme suutiko
te älkää suutiko
he älkööt suutiko
passiivi: älköön suudittako
Perfekti
hän olkoon suutinut
he olkoot suutineet
passiivi: olkoon suudittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suutinut
he älkööt olko suutineet
passiivi: älköön olko suudittu
Potentiaali
Preesens
minä suutinen
sinä suutinet
hän suutinee
me suutinemme
te suutinette
he suutinevat
passiivi: suudittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suutine
sinä et suutine
hän ei suutine
me emme suutine
te ette suutine
he eivät suutine
passiivi: ei suudittane
Perfekti
minä lienen suutinut
sinä lienet suutinut
hän lienee suutinut
me lienemme suutineet
te lienette suutineet
he lienevät suutineet
passiivi: lienee suudittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suutinut
sinä et liene suutinut
hän ei liene suutinut
me emme liene suutineet
te ette liene suutineet
he eivät liene suutineet
passiivi: ei liene suudittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suutia
Aktiivin partisiippi (preesens)
suutiva
Passiivin partisiippi (preesens)
suudittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suutinut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suudittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.