to get angry, get annoyed, get upset
Preesens (minä)suutun
Imperfekti (minä)suutuin
Verbin suuttua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suutun
sinä suutut
hän suuttuu
me suutumme
te suututte
he suuttuvat
passiivi: suututaan
Preesens (kielteinen)
minä en suutu
sinä et suutu
hän ei suutu
me emme suutu
te ette suutu
he eivät suutu
passiivi: ei suututa
Imperfekti
minä suutuin
sinä suutuit
hän suuttui
me suutuimme
te suutuitte
he suuttuivat
passiivi: suututtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suuttunut
sinä et suuttunut
hän ei suuttunut
me emme suuttuneet
te ette suuttuneet
he eivät suuttuneet
passiivi: ei suututtu
Perfekti
minä olen suuttunut
sinä olet suuttunut
hän on suuttunut
me olemme suuttuneet
te olette suuttuneet
he ovat suuttuneet
passiivi: on suututtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suuttunut
sinä et ole suuttunut
hän ei ole suuttunut
me emme ole suuttuneet
te ette ole suuttuneet
he eivät ole suuttuneet
passiivi: ei ole suututtu
Pluskvamperfekti
minä olin suuttunut
sinä olit suuttunut
hän oli suuttunut
me olimme suuttuneet
te olitte suuttuneet
he olivat suuttuneet
passiivi: oli suututtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suuttunut
sinä et ollut suuttunut
hän ei ollut suuttunut
me emme olleet suuttuneet
te ette olleet suuttuneet
he eivät olleet suuttuneet
passiivi: ei ollut suututtu
Konditionaali
Preesens
minä suuttuisin
sinä suuttuisit
hän suuttuisi
me suuttuisimme
te suuttuisitte
he suuttuisivat
passiivi: suututtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suuttuisi
sinä et suuttuisi
hän ei suuttuisi
me emme suuttuisi
te ette suuttuisi
he eivät suuttuisi
passiivi: ei suututtaisi
Perfekti
minä olisin suuttunut
sinä olisit suuttunut
hän olisi suuttunut
me olisimme suuttuneet
te olisitte suuttuneet
he olisivat suuttuneet
passiivi: olisi suututtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suuttunut
sinä et olisi suuttunut
hän ei olisi suuttunut
me emme olisi suuttuneet
te ette olisi suuttuneet
he eivät olisi suuttuneet
passiivi: ei olisi suututtu
Imperatiivi
Preesens
sinä suutu
hän suuttukoon
me suuttukaamme
te suuttukaa
he suuttukoot
passiivi: suututtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suutu
hän älköön suuttuko
me älkäämme suuttuko
te älkää suuttuko
he älkööt suuttuko
passiivi: älköön suututtako
Perfekti
hän olkoon suuttunut
he olkoot suuttuneet
passiivi: olkoon suututtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suuttunut
he älkööt olko suuttuneet
passiivi: älköön olko suututtu
Potentiaali
Preesens
minä suuttunen
sinä suuttunet
hän suuttunee
me suuttunemme
te suuttunette
he suuttunevat
passiivi: suututtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suuttune
sinä et suuttune
hän ei suuttune
me emme suuttune
te ette suuttune
he eivät suuttune
passiivi: ei suututtane
Perfekti
minä lienen suuttunut
sinä lienet suuttunut
hän lienee suuttunut
me lienemme suuttuneet
te lienette suuttuneet
he lienevät suuttuneet
passiivi: lienee suututtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suuttunut
sinä et liene suuttunut
hän ei liene suuttunut
me emme liene suuttuneet
te ette liene suuttuneet
he eivät liene suuttuneet
passiivi: ei liene suututtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suuttua
Aktiivin partisiippi (preesens)
suuttuva
Passiivin partisiippi (preesens)
suututtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suuttunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suututtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.