to accept, stand, allow, condone
Preesens (minä)suvaitsen
Imperfekti (minä)suvaitsin
Verbin suvaita koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä suvaitsen
sinä suvaitset
hän suvaitsee
me suvaitsemme
te suvaitsette
he suvaitsevat
passiivi: suvaitaan
Preesens (kielteinen)
minä en suvaitse
sinä et suvaitse
hän ei suvaitse
me emme suvaitse
te ette suvaitse
he eivät suvaitse
passiivi: ei suvaita
Imperfekti
minä suvaitsin
sinä suvaitsit
hän suvaitsi
me suvaitsimme
te suvaitsitte
he suvaitsivat
passiivi: suvaittiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en suvainnut
sinä et suvainnut
hän ei suvainnut
me emme suvainneet
te ette suvainneet
he eivät suvainneet
passiivi: ei suvaittu
Perfekti
minä olen suvainnut
sinä olet suvainnut
hän on suvainnut
me olemme suvainneet
te olette suvainneet
he ovat suvainneet
passiivi: on suvaittu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole suvainnut
sinä et ole suvainnut
hän ei ole suvainnut
me emme ole suvainneet
te ette ole suvainneet
he eivät ole suvainneet
passiivi: ei ole suvaittu
Pluskvamperfekti
minä olin suvainnut
sinä olit suvainnut
hän oli suvainnut
me olimme suvainneet
te olitte suvainneet
he olivat suvainneet
passiivi: oli suvaittu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut suvainnut
sinä et ollut suvainnut
hän ei ollut suvainnut
me emme olleet suvainneet
te ette olleet suvainneet
he eivät olleet suvainneet
passiivi: ei ollut suvaittu
Konditionaali
Preesens
minä suvaitsisin
sinä suvaitsisit
hän suvaitsisi
me suvaitsisimme
te suvaitsisitte
he suvaitsisivat
passiivi: suvaittaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en suvaitsisi
sinä et suvaitsisi
hän ei suvaitsisi
me emme suvaitsisi
te ette suvaitsisi
he eivät suvaitsisi
passiivi: ei suvaittaisi
Perfekti
minä olisin suvainnut
sinä olisit suvainnut
hän olisi suvainnut
me olisimme suvainneet
te olisitte suvainneet
he olisivat suvainneet
passiivi: olisi suvaittu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi suvainnut
sinä et olisi suvainnut
hän ei olisi suvainnut
me emme olisi suvainneet
te ette olisi suvainneet
he eivät olisi suvainneet
passiivi: ei olisi suvaittu
Imperatiivi
Preesens
sinä suvaitse
hän suvaitkoon
me suvaitkaamme
te suvaitkaa
he suvaitkoot
passiivi: suvaittakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä suvaitse
hän älköön suvaitko
me älkäämme suvaitko
te älkää suvaitko
he älkööt suvaitko
passiivi: älköön suvaittako
Perfekti
hän olkoon suvainnut
he olkoot suvainneet
passiivi: olkoon suvaittu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko suvainnut
he älkööt olko suvainneet
passiivi: älköön olko suvaittu
Potentiaali
Preesens
minä suvainnen
sinä suvainnet
hän suvainnee
me suvainnemme
te suvainnette
he suvainnevat
passiivi: suvaittaneen
Preesens (kielteinen)
minä en suvainne
sinä et suvainne
hän ei suvainne
me emme suvainne
te ette suvainne
he eivät suvainne
passiivi: ei suvaittane
Perfekti
minä lienen suvainnut
sinä lienet suvainnut
hän lienee suvainnut
me lienemme suvainneet
te lienette suvainneet
he lienevät suvainneet
passiivi: lienee suvaittu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene suvainnut
sinä et liene suvainnut
hän ei liene suvainnut
me emme liene suvainneet
te ette liene suvainneet
he eivät liene suvainneet
passiivi: ei liene suvaittu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
suvaita
Aktiivin partisiippi (preesens)
suvaitseva
Passiivin partisiippi (preesens)
suvaittava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
suvainnut
Passiivin partisiippi (perfekti)
suvaittu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.