to undergo rearrangement, rearrange
Preesens (minä)toisiinnun
Imperfekti (minä)toisiinnuin
Verbin toisiintua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä toisiinnun
sinä toisiinnut
hän toisiintuu
me toisiinnumme
te toisiinnutte
he toisiintuvat
passiivi: toisiinnutaan
Preesens (kielteinen)
minä en toisiinnu
sinä et toisiinnu
hän ei toisiinnu
me emme toisiinnu
te ette toisiinnu
he eivät toisiinnu
passiivi: ei toisiinnuta
Imperfekti
minä toisiinnuin
sinä toisiinnuit
hän toisiintui
me toisiinnuimme
te toisiinnuitte
he toisiintuivat
passiivi: toisiinnuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en toisiintunut
sinä et toisiintunut
hän ei toisiintunut
me emme toisiintuneet
te ette toisiintuneet
he eivät toisiintuneet
passiivi: ei toisiinnuttu
Perfekti
minä olen toisiintunut
sinä olet toisiintunut
hän on toisiintunut
me olemme toisiintuneet
te olette toisiintuneet
he ovat toisiintuneet
passiivi: on toisiinnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole toisiintunut
sinä et ole toisiintunut
hän ei ole toisiintunut
me emme ole toisiintuneet
te ette ole toisiintuneet
he eivät ole toisiintuneet
passiivi: ei ole toisiinnuttu
Pluskvamperfekti
minä olin toisiintunut
sinä olit toisiintunut
hän oli toisiintunut
me olimme toisiintuneet
te olitte toisiintuneet
he olivat toisiintuneet
passiivi: oli toisiinnuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut toisiintunut
sinä et ollut toisiintunut
hän ei ollut toisiintunut
me emme olleet toisiintuneet
te ette olleet toisiintuneet
he eivät olleet toisiintuneet
passiivi: ei ollut toisiinnuttu
Konditionaali
Preesens
minä toisiintuisin
sinä toisiintuisit
hän toisiintuisi
me toisiintuisimme
te toisiintuisitte
he toisiintuisivat
passiivi: toisiinnuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en toisiintuisi
sinä et toisiintuisi
hän ei toisiintuisi
me emme toisiintuisi
te ette toisiintuisi
he eivät toisiintuisi
passiivi: ei toisiinnuttaisi
Perfekti
minä olisin toisiintunut
sinä olisit toisiintunut
hän olisi toisiintunut
me olisimme toisiintuneet
te olisitte toisiintuneet
he olisivat toisiintuneet
passiivi: olisi toisiinnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi toisiintunut
sinä et olisi toisiintunut
hän ei olisi toisiintunut
me emme olisi toisiintuneet
te ette olisi toisiintuneet
he eivät olisi toisiintuneet
passiivi: ei olisi toisiinnuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä toisiinnu
hän toisiintukoon
me toisiintukaamme
te toisiintukaa
he toisiintukoot
passiivi: toisiinnuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä toisiinnu
hän älköön toisiintuko
me älkäämme toisiintuko
te älkää toisiintuko
he älkööt toisiintuko
passiivi: älköön toisiinnuttako
Perfekti
hän olkoon toisiintunut
he olkoot toisiintuneet
passiivi: olkoon toisiinnuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko toisiintunut
he älkööt olko toisiintuneet
passiivi: älköön olko toisiinnuttu
Potentiaali
Preesens
minä toisiintunen
sinä toisiintunet
hän toisiintunee
me toisiintunemme
te toisiintunette
he toisiintunevat
passiivi: toisiinnuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en toisiintune
sinä et toisiintune
hän ei toisiintune
me emme toisiintune
te ette toisiintune
he eivät toisiintune
passiivi: ei toisiinnuttane
Perfekti
minä lienen toisiintunut
sinä lienet toisiintunut
hän lienee toisiintunut
me lienemme toisiintuneet
te lienette toisiintuneet
he lienevät toisiintuneet
passiivi: lienee toisiinnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene toisiintunut
sinä et liene toisiintunut
hän ei liene toisiintunut
me emme liene toisiintuneet
te ette liene toisiintuneet
he eivät liene toisiintuneet
passiivi: ei liene toisiinnuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
toisiintua
Aktiivin partisiippi (preesens)
toisiintuva
Passiivin partisiippi (preesens)
toisiinnuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
toisiintunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
toisiinnuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.