Verbin tuikata taivutus

Suomen verbin kaikki muodot.

tuikata
to poke, thrust
Kotus 73*A/salata
kk–k gradation
Preesens (minä)tuikkaan
Imperfekti (minä)tuikkasin
Verbin tuikata koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.

Indikatiivi

Preesens

minä tuikkaan
sinä tuikkaat
hän tuikkaa
me tuikkaamme
te tuikkaatte
he tuikkaavat
passiivi: tuikataan

Preesens (kielteinen)

minä en tuikkaa
sinä et tuikkaa
hän ei tuikkaa
me emme tuikkaa
te ette tuikkaa
he eivät tuikkaa
passiivi: ei tuikata

Imperfekti

minä tuikkasin
sinä tuikkasit
hän tuikkasi
me tuikkasimme
te tuikkasitte
he tuikkasivat
passiivi: tuikattiin

Imperfekti (kielteinen)

minä en tuikannut
sinä et tuikannut
hän ei tuikannut
me emme tuikanneet
te ette tuikanneet
he eivät tuikanneet
passiivi: ei tuikattu

Perfekti

minä olen tuikannut
sinä olet tuikannut
hän on tuikannut
me olemme tuikanneet
te olette tuikanneet
he ovat tuikanneet
passiivi: on tuikattu

Perfekti (kielteinen)

minä en ole tuikannut
sinä et ole tuikannut
hän ei ole tuikannut
me emme ole tuikanneet
te ette ole tuikanneet
he eivät ole tuikanneet
passiivi: ei ole tuikattu

Pluskvamperfekti

minä olin tuikannut
sinä olit tuikannut
hän oli tuikannut
me olimme tuikanneet
te olitte tuikanneet
he olivat tuikanneet
passiivi: oli tuikattu

Pluskvamperfekti (kielteinen)

minä en ollut tuikannut
sinä et ollut tuikannut
hän ei ollut tuikannut
me emme olleet tuikanneet
te ette olleet tuikanneet
he eivät olleet tuikanneet
passiivi: ei ollut tuikattu

Konditionaali

Preesens

minä tuikkaisin
sinä tuikkaisit
hän tuikkaisi
me tuikkaisimme
te tuikkaisitte
he tuikkaisivat
passiivi: tuikattaisiin

Preesens (kielteinen)

minä en tuikkaisi
sinä et tuikkaisi
hän ei tuikkaisi
me emme tuikkaisi
te ette tuikkaisi
he eivät tuikkaisi
passiivi: ei tuikattaisi

Perfekti

minä olisin tuikannut
sinä olisit tuikannut
hän olisi tuikannut
me olisimme tuikanneet
te olisitte tuikanneet
he olisivat tuikanneet
passiivi: olisi tuikattu

Perfekti (kielteinen)

minä en olisi tuikannut
sinä et olisi tuikannut
hän ei olisi tuikannut
me emme olisi tuikanneet
te ette olisi tuikanneet
he eivät olisi tuikanneet
passiivi: ei olisi tuikattu

Imperatiivi

Preesens

sinä tuikkaa
hän tuikatkoon
me tuikatkaamme
te tuikatkaa
he tuikatkoot
passiivi: tuikattakoon

Preesens (kielteinen)

sinä älä tuikkaa
hän älköön tuikatko
me älkäämme tuikatko
te älkää tuikatko
he älkööt tuikatko
passiivi: älköön tuikattako

Perfekti

hän olkoon tuikannut
he olkoot tuikanneet
passiivi: olkoon tuikattu

Perfekti (kielteinen)

hän älköön olko tuikannut
he älkööt olko tuikanneet
passiivi: älköön olko tuikattu

Potentiaali

Preesens

minä tuikannen
sinä tuikannet
hän tuikannee
me tuikannemme
te tuikannette
he tuikannevat
passiivi: tuikattaneen

Preesens (kielteinen)

minä en tuikanne
sinä et tuikanne
hän ei tuikanne
me emme tuikanne
te ette tuikanne
he eivät tuikanne
passiivi: ei tuikattane

Perfekti

minä lienen tuikannut
sinä lienet tuikannut
hän lienee tuikannut
me lienemme tuikanneet
te lienette tuikanneet
he lienevät tuikanneet
passiivi: lienee tuikattu

Perfekti (kielteinen)

minä en liene tuikannut
sinä et liene tuikannut
hän ei liene tuikannut
me emme liene tuikanneet
te ette liene tuikanneet
he eivät liene tuikanneet
passiivi: ei liene tuikattu

Nominaalimuodot

Infinitiivi

tuikata

Aktiivin partisiippi (preesens)

tuikkaava

Passiivin partisiippi (preesens)

tuikattava

Aktiivin partisiippi (perfekti)

tuikannut

Passiivin partisiippi (perfekti)

tuikattu

Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.