to feel
Preesens (minä)tunnun
Imperfekti (minä)tunnuin
Verbin tuntua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä tunnun
sinä tunnut
hän tuntuu
me tunnumme
te tunnutte
he tuntuvat
passiivi: tunnutaan
Preesens (kielteinen)
minä en tunnu
sinä et tunnu
hän ei tunnu
me emme tunnu
te ette tunnu
he eivät tunnu
passiivi: ei tunnuta
Imperfekti
minä tunnuin
sinä tunnuit
hän tuntui
me tunnuimme
te tunnuitte
he tuntuivat
passiivi: tunnuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en tuntunut
sinä et tuntunut
hän ei tuntunut
me emme tuntuneet
te ette tuntuneet
he eivät tuntuneet
passiivi: ei tunnuttu
Perfekti
minä olen tuntunut
sinä olet tuntunut
hän on tuntunut
me olemme tuntuneet
te olette tuntuneet
he ovat tuntuneet
passiivi: on tunnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole tuntunut
sinä et ole tuntunut
hän ei ole tuntunut
me emme ole tuntuneet
te ette ole tuntuneet
he eivät ole tuntuneet
passiivi: ei ole tunnuttu
Pluskvamperfekti
minä olin tuntunut
sinä olit tuntunut
hän oli tuntunut
me olimme tuntuneet
te olitte tuntuneet
he olivat tuntuneet
passiivi: oli tunnuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut tuntunut
sinä et ollut tuntunut
hän ei ollut tuntunut
me emme olleet tuntuneet
te ette olleet tuntuneet
he eivät olleet tuntuneet
passiivi: ei ollut tunnuttu
Konditionaali
Preesens
minä tuntuisin
sinä tuntuisit
hän tuntuisi
me tuntuisimme
te tuntuisitte
he tuntuisivat
passiivi: tunnuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en tuntuisi
sinä et tuntuisi
hän ei tuntuisi
me emme tuntuisi
te ette tuntuisi
he eivät tuntuisi
passiivi: ei tunnuttaisi
Perfekti
minä olisin tuntunut
sinä olisit tuntunut
hän olisi tuntunut
me olisimme tuntuneet
te olisitte tuntuneet
he olisivat tuntuneet
passiivi: olisi tunnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi tuntunut
sinä et olisi tuntunut
hän ei olisi tuntunut
me emme olisi tuntuneet
te ette olisi tuntuneet
he eivät olisi tuntuneet
passiivi: ei olisi tunnuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä tunnu
hän tuntukoon
me tuntukaamme
te tuntukaa
he tuntukoot
passiivi: tunnuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä tunnu
hän älköön tuntuko
me älkäämme tuntuko
te älkää tuntuko
he älkööt tuntuko
passiivi: älköön tunnuttako
Perfekti
hän olkoon tuntunut
he olkoot tuntuneet
passiivi: olkoon tunnuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko tuntunut
he älkööt olko tuntuneet
passiivi: älköön olko tunnuttu
Potentiaali
Preesens
minä tuntunen
sinä tuntunet
hän tuntunee
me tuntunemme
te tuntunette
he tuntunevat
passiivi: tunnuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en tuntune
sinä et tuntune
hän ei tuntune
me emme tuntune
te ette tuntune
he eivät tuntune
passiivi: ei tunnuttane
Perfekti
minä lienen tuntunut
sinä lienet tuntunut
hän lienee tuntunut
me lienemme tuntuneet
te lienette tuntuneet
he lienevät tuntuneet
passiivi: lienee tunnuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene tuntunut
sinä et liene tuntunut
hän ei liene tuntunut
me emme liene tuntuneet
te ette liene tuntuneet
he eivät liene tuntuneet
passiivi: ei liene tunnuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
tuntua
Aktiivin partisiippi (preesens)
tuntuva
Passiivin partisiippi (preesens)
tunnuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
tuntunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
tunnuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.