to have something examined
Preesens (minä)tutkitan
Imperfekti (minä)tutkitin
Verbin tutkittaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä tutkitan
sinä tutkitat
hän tutkittaa
me tutkitamme
te tutkitatte
he tutkittavat
passiivi: tutkitetaan
Preesens (kielteinen)
minä en tutkita
sinä et tutkita
hän ei tutkita
me emme tutkita
te ette tutkita
he eivät tutkita
passiivi: ei tutkiteta
Imperfekti
minä tutkitin
sinä tutkitit
hän tutkitti
me tutkitimme
te tutkititte
he tutkittivat
passiivi: tutkitettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en tutkittanut
sinä et tutkittanut
hän ei tutkittanut
me emme tutkittaneet
te ette tutkittaneet
he eivät tutkittaneet
passiivi: ei tutkitettu
Perfekti
minä olen tutkittanut
sinä olet tutkittanut
hän on tutkittanut
me olemme tutkittaneet
te olette tutkittaneet
he ovat tutkittaneet
passiivi: on tutkitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole tutkittanut
sinä et ole tutkittanut
hän ei ole tutkittanut
me emme ole tutkittaneet
te ette ole tutkittaneet
he eivät ole tutkittaneet
passiivi: ei ole tutkitettu
Pluskvamperfekti
minä olin tutkittanut
sinä olit tutkittanut
hän oli tutkittanut
me olimme tutkittaneet
te olitte tutkittaneet
he olivat tutkittaneet
passiivi: oli tutkitettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut tutkittanut
sinä et ollut tutkittanut
hän ei ollut tutkittanut
me emme olleet tutkittaneet
te ette olleet tutkittaneet
he eivät olleet tutkittaneet
passiivi: ei ollut tutkitettu
Konditionaali
Preesens
minä tutkittaisin
sinä tutkittaisit
hän tutkittaisi
me tutkittaisimme
te tutkittaisitte
he tutkittaisivat
passiivi: tutkitettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en tutkittaisi
sinä et tutkittaisi
hän ei tutkittaisi
me emme tutkittaisi
te ette tutkittaisi
he eivät tutkittaisi
passiivi: ei tutkitettaisi
Perfekti
minä olisin tutkittanut
sinä olisit tutkittanut
hän olisi tutkittanut
me olisimme tutkittaneet
te olisitte tutkittaneet
he olisivat tutkittaneet
passiivi: olisi tutkitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi tutkittanut
sinä et olisi tutkittanut
hän ei olisi tutkittanut
me emme olisi tutkittaneet
te ette olisi tutkittaneet
he eivät olisi tutkittaneet
passiivi: ei olisi tutkitettu
Imperatiivi
Preesens
sinä tutkita
hän tutkittakoon
me tutkittakaamme
te tutkittakaa
he tutkittakoot
passiivi: tutkitettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä tutkita
hän älköön tutkittako
me älkäämme tutkittako
te älkää tutkittako
he älkööt tutkittako
passiivi: älköön tutkitettako
Perfekti
hän olkoon tutkittanut
he olkoot tutkittaneet
passiivi: olkoon tutkitettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko tutkittanut
he älkööt olko tutkittaneet
passiivi: älköön olko tutkitettu
Potentiaali
Preesens
minä tutkittanen
sinä tutkittanet
hän tutkittanee
me tutkittanemme
te tutkittanette
he tutkittanevat
passiivi: tutkitettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en tutkittane
sinä et tutkittane
hän ei tutkittane
me emme tutkittane
te ette tutkittane
he eivät tutkittane
passiivi: ei tutkitettane
Perfekti
minä lienen tutkittanut
sinä lienet tutkittanut
hän lienee tutkittanut
me lienemme tutkittaneet
te lienette tutkittaneet
he lienevät tutkittaneet
passiivi: lienee tutkitettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene tutkittanut
sinä et liene tutkittanut
hän ei liene tutkittanut
me emme liene tutkittaneet
te ette liene tutkittaneet
he eivät liene tutkittaneet
passiivi: ei liene tutkitettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
tutkittaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
tutkittava
Passiivin partisiippi (preesens)
tutkitettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
tutkittanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
tutkitettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.