to behave weirdly
Preesens (minä)ufoilen
Imperfekti (minä)ufoilin
Verbin ufoilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ufoilen
sinä ufoilet
hän ufoilee
me ufoilemme
te ufoilette
he ufoilevat
passiivi: ufoillaan
Preesens (kielteinen)
minä en ufoile
sinä et ufoile
hän ei ufoile
me emme ufoile
te ette ufoile
he eivät ufoile
passiivi: ei ufoilla
Imperfekti
minä ufoilin
sinä ufoilit
hän ufoili
me ufoilimme
te ufoilitte
he ufoilivat
passiivi: ufoiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ufoillut
sinä et ufoillut
hän ei ufoillut
me emme ufoilleet
te ette ufoilleet
he eivät ufoilleet
passiivi: ei ufoiltu
Perfekti
minä olen ufoillut
sinä olet ufoillut
hän on ufoillut
me olemme ufoilleet
te olette ufoilleet
he ovat ufoilleet
passiivi: on ufoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ufoillut
sinä et ole ufoillut
hän ei ole ufoillut
me emme ole ufoilleet
te ette ole ufoilleet
he eivät ole ufoilleet
passiivi: ei ole ufoiltu
Pluskvamperfekti
minä olin ufoillut
sinä olit ufoillut
hän oli ufoillut
me olimme ufoilleet
te olitte ufoilleet
he olivat ufoilleet
passiivi: oli ufoiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ufoillut
sinä et ollut ufoillut
hän ei ollut ufoillut
me emme olleet ufoilleet
te ette olleet ufoilleet
he eivät olleet ufoilleet
passiivi: ei ollut ufoiltu
Konditionaali
Preesens
minä ufoilisin
sinä ufoilisit
hän ufoilisi
me ufoilisimme
te ufoilisitte
he ufoilisivat
passiivi: ufoiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ufoilisi
sinä et ufoilisi
hän ei ufoilisi
me emme ufoilisi
te ette ufoilisi
he eivät ufoilisi
passiivi: ei ufoiltaisi
Perfekti
minä olisin ufoillut
sinä olisit ufoillut
hän olisi ufoillut
me olisimme ufoilleet
te olisitte ufoilleet
he olisivat ufoilleet
passiivi: olisi ufoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ufoillut
sinä et olisi ufoillut
hän ei olisi ufoillut
me emme olisi ufoilleet
te ette olisi ufoilleet
he eivät olisi ufoilleet
passiivi: ei olisi ufoiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä ufoile
hän ufoilkoon
me ufoilkaamme
te ufoilkaa
he ufoilkoot
passiivi: ufoiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ufoile
hän älköön ufoilko
me älkäämme ufoilko
te älkää ufoilko
he älkööt ufoilko
passiivi: älköön ufoiltako
Perfekti
hän olkoon ufoillut
he olkoot ufoilleet
passiivi: olkoon ufoiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ufoillut
he älkööt olko ufoilleet
passiivi: älköön olko ufoiltu
Potentiaali
Preesens
minä ufoillen
sinä ufoillet
hän ufoillee
me ufoillemme
te ufoillette
he ufoillevat
passiivi: ufoiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ufoille
sinä et ufoille
hän ei ufoille
me emme ufoille
te ette ufoille
he eivät ufoille
passiivi: ei ufoiltane
Perfekti
minä lienen ufoillut
sinä lienet ufoillut
hän lienee ufoillut
me lienemme ufoilleet
te lienette ufoilleet
he lienevät ufoilleet
passiivi: lienee ufoiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ufoillut
sinä et liene ufoillut
hän ei liene ufoillut
me emme liene ufoilleet
te ette liene ufoilleet
he eivät liene ufoilleet
passiivi: ei liene ufoiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ufoilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
ufoileva
Passiivin partisiippi (preesens)
ufoiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ufoillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ufoiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.