to become shy
Preesens (minä)ujostun
Imperfekti (minä)ujostuin
Verbin ujostua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ujostun
sinä ujostut
hän ujostuu
me ujostumme
te ujostutte
he ujostuvat
passiivi: ujostutaan
Preesens (kielteinen)
minä en ujostu
sinä et ujostu
hän ei ujostu
me emme ujostu
te ette ujostu
he eivät ujostu
passiivi: ei ujostuta
Imperfekti
minä ujostuin
sinä ujostuit
hän ujostui
me ujostuimme
te ujostuitte
he ujostuivat
passiivi: ujostuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ujostunut
sinä et ujostunut
hän ei ujostunut
me emme ujostuneet
te ette ujostuneet
he eivät ujostuneet
passiivi: ei ujostuttu
Perfekti
minä olen ujostunut
sinä olet ujostunut
hän on ujostunut
me olemme ujostuneet
te olette ujostuneet
he ovat ujostuneet
passiivi: on ujostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ujostunut
sinä et ole ujostunut
hän ei ole ujostunut
me emme ole ujostuneet
te ette ole ujostuneet
he eivät ole ujostuneet
passiivi: ei ole ujostuttu
Pluskvamperfekti
minä olin ujostunut
sinä olit ujostunut
hän oli ujostunut
me olimme ujostuneet
te olitte ujostuneet
he olivat ujostuneet
passiivi: oli ujostuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ujostunut
sinä et ollut ujostunut
hän ei ollut ujostunut
me emme olleet ujostuneet
te ette olleet ujostuneet
he eivät olleet ujostuneet
passiivi: ei ollut ujostuttu
Konditionaali
Preesens
minä ujostuisin
sinä ujostuisit
hän ujostuisi
me ujostuisimme
te ujostuisitte
he ujostuisivat
passiivi: ujostuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ujostuisi
sinä et ujostuisi
hän ei ujostuisi
me emme ujostuisi
te ette ujostuisi
he eivät ujostuisi
passiivi: ei ujostuttaisi
Perfekti
minä olisin ujostunut
sinä olisit ujostunut
hän olisi ujostunut
me olisimme ujostuneet
te olisitte ujostuneet
he olisivat ujostuneet
passiivi: olisi ujostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ujostunut
sinä et olisi ujostunut
hän ei olisi ujostunut
me emme olisi ujostuneet
te ette olisi ujostuneet
he eivät olisi ujostuneet
passiivi: ei olisi ujostuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä ujostu
hän ujostukoon
me ujostukaamme
te ujostukaa
he ujostukoot
passiivi: ujostuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ujostu
hän älköön ujostuko
me älkäämme ujostuko
te älkää ujostuko
he älkööt ujostuko
passiivi: älköön ujostuttako
Perfekti
hän olkoon ujostunut
he olkoot ujostuneet
passiivi: olkoon ujostuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ujostunut
he älkööt olko ujostuneet
passiivi: älköön olko ujostuttu
Potentiaali
Preesens
minä ujostunen
sinä ujostunet
hän ujostunee
me ujostunemme
te ujostunette
he ujostunevat
passiivi: ujostuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ujostune
sinä et ujostune
hän ei ujostune
me emme ujostune
te ette ujostune
he eivät ujostune
passiivi: ei ujostuttane
Perfekti
minä lienen ujostunut
sinä lienet ujostunut
hän lienee ujostunut
me lienemme ujostuneet
te lienette ujostuneet
he lienevät ujostuneet
passiivi: lienee ujostuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ujostunut
sinä et liene ujostunut
hän ei liene ujostunut
me emme liene ujostuneet
te ette liene ujostuneet
he eivät liene ujostuneet
passiivi: ei liene ujostuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ujostua
Aktiivin partisiippi (preesens)
ujostuva
Passiivin partisiippi (preesens)
ujostuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ujostunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ujostuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.