to have the urge to defecate
Preesens (minä)ulostutan
Imperfekti (minä)ulostutin
Verbin ulostuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä ulostutan
sinä ulostutat
hän ulostuttaa
me ulostutamme
te ulostutatte
he ulostuttavat
passiivi: ulostutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en ulostuta
sinä et ulostuta
hän ei ulostuta
me emme ulostuta
te ette ulostuta
he eivät ulostuta
passiivi: ei ulostuteta
Imperfekti
minä ulostutin
sinä ulostutit
hän ulostutti
me ulostutimme
te ulostutitte
he ulostuttivat
passiivi: ulostutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en ulostuttanut
sinä et ulostuttanut
hän ei ulostuttanut
me emme ulostuttaneet
te ette ulostuttaneet
he eivät ulostuttaneet
passiivi: ei ulostutettu
Perfekti
minä olen ulostuttanut
sinä olet ulostuttanut
hän on ulostuttanut
me olemme ulostuttaneet
te olette ulostuttaneet
he ovat ulostuttaneet
passiivi: on ulostutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole ulostuttanut
sinä et ole ulostuttanut
hän ei ole ulostuttanut
me emme ole ulostuttaneet
te ette ole ulostuttaneet
he eivät ole ulostuttaneet
passiivi: ei ole ulostutettu
Pluskvamperfekti
minä olin ulostuttanut
sinä olit ulostuttanut
hän oli ulostuttanut
me olimme ulostuttaneet
te olitte ulostuttaneet
he olivat ulostuttaneet
passiivi: oli ulostutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut ulostuttanut
sinä et ollut ulostuttanut
hän ei ollut ulostuttanut
me emme olleet ulostuttaneet
te ette olleet ulostuttaneet
he eivät olleet ulostuttaneet
passiivi: ei ollut ulostutettu
Konditionaali
Preesens
minä ulostuttaisin
sinä ulostuttaisit
hän ulostuttaisi
me ulostuttaisimme
te ulostuttaisitte
he ulostuttaisivat
passiivi: ulostutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en ulostuttaisi
sinä et ulostuttaisi
hän ei ulostuttaisi
me emme ulostuttaisi
te ette ulostuttaisi
he eivät ulostuttaisi
passiivi: ei ulostutettaisi
Perfekti
minä olisin ulostuttanut
sinä olisit ulostuttanut
hän olisi ulostuttanut
me olisimme ulostuttaneet
te olisitte ulostuttaneet
he olisivat ulostuttaneet
passiivi: olisi ulostutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi ulostuttanut
sinä et olisi ulostuttanut
hän ei olisi ulostuttanut
me emme olisi ulostuttaneet
te ette olisi ulostuttaneet
he eivät olisi ulostuttaneet
passiivi: ei olisi ulostutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä ulostuta
hän ulostuttakoon
me ulostuttakaamme
te ulostuttakaa
he ulostuttakoot
passiivi: ulostutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä ulostuta
hän älköön ulostuttako
me älkäämme ulostuttako
te älkää ulostuttako
he älkööt ulostuttako
passiivi: älköön ulostutettako
Perfekti
hän olkoon ulostuttanut
he olkoot ulostuttaneet
passiivi: olkoon ulostutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko ulostuttanut
he älkööt olko ulostuttaneet
passiivi: älköön olko ulostutettu
Potentiaali
Preesens
minä ulostuttanen
sinä ulostuttanet
hän ulostuttanee
me ulostuttanemme
te ulostuttanette
he ulostuttanevat
passiivi: ulostutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en ulostuttane
sinä et ulostuttane
hän ei ulostuttane
me emme ulostuttane
te ette ulostuttane
he eivät ulostuttane
passiivi: ei ulostutettane
Perfekti
minä lienen ulostuttanut
sinä lienet ulostuttanut
hän lienee ulostuttanut
me lienemme ulostuttaneet
te lienette ulostuttaneet
he lienevät ulostuttaneet
passiivi: lienee ulostutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene ulostuttanut
sinä et liene ulostuttanut
hän ei liene ulostuttanut
me emme liene ulostuttaneet
te ette liene ulostuttaneet
he eivät liene ulostuttaneet
passiivi: ei liene ulostutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
ulostuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
ulostuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
ulostutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
ulostuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
ulostutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.