to rut, to groove (a road)
Preesens (minä)urautan
Imperfekti (minä)urautin
Verbin urauttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä urautan
sinä urautat
hän urauttaa
me urautamme
te urautatte
he urauttavat
passiivi: urautetaan
Preesens (kielteinen)
minä en urauta
sinä et urauta
hän ei urauta
me emme urauta
te ette urauta
he eivät urauta
passiivi: ei urauteta
Imperfekti
minä urautin
sinä urautit
hän urautti
me urautimme
te urautitte
he urauttivat
passiivi: urautettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en urauttanut
sinä et urauttanut
hän ei urauttanut
me emme urauttaneet
te ette urauttaneet
he eivät urauttaneet
passiivi: ei urautettu
Perfekti
minä olen urauttanut
sinä olet urauttanut
hän on urauttanut
me olemme urauttaneet
te olette urauttaneet
he ovat urauttaneet
passiivi: on urautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole urauttanut
sinä et ole urauttanut
hän ei ole urauttanut
me emme ole urauttaneet
te ette ole urauttaneet
he eivät ole urauttaneet
passiivi: ei ole urautettu
Pluskvamperfekti
minä olin urauttanut
sinä olit urauttanut
hän oli urauttanut
me olimme urauttaneet
te olitte urauttaneet
he olivat urauttaneet
passiivi: oli urautettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut urauttanut
sinä et ollut urauttanut
hän ei ollut urauttanut
me emme olleet urauttaneet
te ette olleet urauttaneet
he eivät olleet urauttaneet
passiivi: ei ollut urautettu
Konditionaali
Preesens
minä urauttaisin
sinä urauttaisit
hän urauttaisi
me urauttaisimme
te urauttaisitte
he urauttaisivat
passiivi: urautettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en urauttaisi
sinä et urauttaisi
hän ei urauttaisi
me emme urauttaisi
te ette urauttaisi
he eivät urauttaisi
passiivi: ei urautettaisi
Perfekti
minä olisin urauttanut
sinä olisit urauttanut
hän olisi urauttanut
me olisimme urauttaneet
te olisitte urauttaneet
he olisivat urauttaneet
passiivi: olisi urautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi urauttanut
sinä et olisi urauttanut
hän ei olisi urauttanut
me emme olisi urauttaneet
te ette olisi urauttaneet
he eivät olisi urauttaneet
passiivi: ei olisi urautettu
Imperatiivi
Preesens
sinä urauta
hän urauttakoon
me urauttakaamme
te urauttakaa
he urauttakoot
passiivi: urautettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä urauta
hän älköön urauttako
me älkäämme urauttako
te älkää urauttako
he älkööt urauttako
passiivi: älköön urautettako
Perfekti
hän olkoon urauttanut
he olkoot urauttaneet
passiivi: olkoon urautettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko urauttanut
he älkööt olko urauttaneet
passiivi: älköön olko urautettu
Potentiaali
Preesens
minä urauttanen
sinä urauttanet
hän urauttanee
me urauttanemme
te urauttanette
he urauttanevat
passiivi: urautettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en urauttane
sinä et urauttane
hän ei urauttane
me emme urauttane
te ette urauttane
he eivät urauttane
passiivi: ei urautettane
Perfekti
minä lienen urauttanut
sinä lienet urauttanut
hän lienee urauttanut
me lienemme urauttaneet
te lienette urauttaneet
he lienevät urauttaneet
passiivi: lienee urautettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene urauttanut
sinä et liene urauttanut
hän ei liene urauttanut
me emme liene urauttaneet
te ette liene urauttaneet
he eivät liene urauttaneet
passiivi: ei liene urautettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
urauttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
urauttava
Passiivin partisiippi (preesens)
urautettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
urauttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
urautettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.