to become rutted
Preesens (minä)uraudun
Imperfekti (minä)urauduin
Verbin urautua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä uraudun
sinä uraudut
hän urautuu
me uraudumme
te uraudutte
he urautuvat
passiivi: uraudutaan
Preesens (kielteinen)
minä en uraudu
sinä et uraudu
hän ei uraudu
me emme uraudu
te ette uraudu
he eivät uraudu
passiivi: ei urauduta
Imperfekti
minä urauduin
sinä urauduit
hän urautui
me urauduimme
te urauduitte
he urautuivat
passiivi: urauduttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en urautunut
sinä et urautunut
hän ei urautunut
me emme urautuneet
te ette urautuneet
he eivät urautuneet
passiivi: ei urauduttu
Perfekti
minä olen urautunut
sinä olet urautunut
hän on urautunut
me olemme urautuneet
te olette urautuneet
he ovat urautuneet
passiivi: on urauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole urautunut
sinä et ole urautunut
hän ei ole urautunut
me emme ole urautuneet
te ette ole urautuneet
he eivät ole urautuneet
passiivi: ei ole urauduttu
Pluskvamperfekti
minä olin urautunut
sinä olit urautunut
hän oli urautunut
me olimme urautuneet
te olitte urautuneet
he olivat urautuneet
passiivi: oli urauduttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut urautunut
sinä et ollut urautunut
hän ei ollut urautunut
me emme olleet urautuneet
te ette olleet urautuneet
he eivät olleet urautuneet
passiivi: ei ollut urauduttu
Konditionaali
Preesens
minä urautuisin
sinä urautuisit
hän urautuisi
me urautuisimme
te urautuisitte
he urautuisivat
passiivi: urauduttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en urautuisi
sinä et urautuisi
hän ei urautuisi
me emme urautuisi
te ette urautuisi
he eivät urautuisi
passiivi: ei urauduttaisi
Perfekti
minä olisin urautunut
sinä olisit urautunut
hän olisi urautunut
me olisimme urautuneet
te olisitte urautuneet
he olisivat urautuneet
passiivi: olisi urauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi urautunut
sinä et olisi urautunut
hän ei olisi urautunut
me emme olisi urautuneet
te ette olisi urautuneet
he eivät olisi urautuneet
passiivi: ei olisi urauduttu
Imperatiivi
Preesens
sinä uraudu
hän urautukoon
me urautukaamme
te urautukaa
he urautukoot
passiivi: urauduttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä uraudu
hän älköön urautuko
me älkäämme urautuko
te älkää urautuko
he älkööt urautuko
passiivi: älköön urauduttako
Perfekti
hän olkoon urautunut
he olkoot urautuneet
passiivi: olkoon urauduttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko urautunut
he älkööt olko urautuneet
passiivi: älköön olko urauduttu
Potentiaali
Preesens
minä urautunen
sinä urautunet
hän urautunee
me urautunemme
te urautunette
he urautunevat
passiivi: urauduttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en urautune
sinä et urautune
hän ei urautune
me emme urautune
te ette urautune
he eivät urautune
passiivi: ei urauduttane
Perfekti
minä lienen urautunut
sinä lienet urautunut
hän lienee urautunut
me lienemme urautuneet
te lienette urautuneet
he lienevät urautuneet
passiivi: lienee urauduttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene urautunut
sinä et liene urautunut
hän ei liene urautunut
me emme liene urautuneet
te ette liene urautuneet
he eivät liene urautuneet
passiivi: ei liene urauduttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
urautua
Aktiivin partisiippi (preesens)
urautuva
Passiivin partisiippi (preesens)
urauduttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
urautunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
urauduttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.