to participate in sport or sports
Preesens (minä)urheilen
Imperfekti (minä)urheilin
Verbin urheilla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä urheilen
sinä urheilet
hän urheilee
me urheilemme
te urheilette
he urheilevat
passiivi: urheillaan
Preesens (kielteinen)
minä en urheile
sinä et urheile
hän ei urheile
me emme urheile
te ette urheile
he eivät urheile
passiivi: ei urheilla
Imperfekti
minä urheilin
sinä urheilit
hän urheili
me urheilimme
te urheilitte
he urheilivat
passiivi: urheiltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en urheillut
sinä et urheillut
hän ei urheillut
me emme urheilleet
te ette urheilleet
he eivät urheilleet
passiivi: ei urheiltu
Perfekti
minä olen urheillut
sinä olet urheillut
hän on urheillut
me olemme urheilleet
te olette urheilleet
he ovat urheilleet
passiivi: on urheiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole urheillut
sinä et ole urheillut
hän ei ole urheillut
me emme ole urheilleet
te ette ole urheilleet
he eivät ole urheilleet
passiivi: ei ole urheiltu
Pluskvamperfekti
minä olin urheillut
sinä olit urheillut
hän oli urheillut
me olimme urheilleet
te olitte urheilleet
he olivat urheilleet
passiivi: oli urheiltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut urheillut
sinä et ollut urheillut
hän ei ollut urheillut
me emme olleet urheilleet
te ette olleet urheilleet
he eivät olleet urheilleet
passiivi: ei ollut urheiltu
Konditionaali
Preesens
minä urheilisin
sinä urheilisit
hän urheilisi
me urheilisimme
te urheilisitte
he urheilisivat
passiivi: urheiltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en urheilisi
sinä et urheilisi
hän ei urheilisi
me emme urheilisi
te ette urheilisi
he eivät urheilisi
passiivi: ei urheiltaisi
Perfekti
minä olisin urheillut
sinä olisit urheillut
hän olisi urheillut
me olisimme urheilleet
te olisitte urheilleet
he olisivat urheilleet
passiivi: olisi urheiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi urheillut
sinä et olisi urheillut
hän ei olisi urheillut
me emme olisi urheilleet
te ette olisi urheilleet
he eivät olisi urheilleet
passiivi: ei olisi urheiltu
Imperatiivi
Preesens
sinä urheile
hän urheilkoon
me urheilkaamme
te urheilkaa
he urheilkoot
passiivi: urheiltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä urheile
hän älköön urheilko
me älkäämme urheilko
te älkää urheilko
he älkööt urheilko
passiivi: älköön urheiltako
Perfekti
hän olkoon urheillut
he olkoot urheilleet
passiivi: olkoon urheiltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko urheillut
he älkööt olko urheilleet
passiivi: älköön olko urheiltu
Potentiaali
Preesens
minä urheillen
sinä urheillet
hän urheillee
me urheillemme
te urheillette
he urheillevat
passiivi: urheiltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en urheille
sinä et urheille
hän ei urheille
me emme urheille
te ette urheille
he eivät urheille
passiivi: ei urheiltane
Perfekti
minä lienen urheillut
sinä lienet urheillut
hän lienee urheillut
me lienemme urheilleet
te lienette urheilleet
he lienevät urheilleet
passiivi: lienee urheiltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene urheillut
sinä et liene urheillut
hän ei liene urheillut
me emme liene urheilleet
te ette liene urheilleet
he eivät liene urheilleet
passiivi: ei liene urheiltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
urheilla
Aktiivin partisiippi (preesens)
urheileva
Passiivin partisiippi (preesens)
urheiltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
urheillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
urheiltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.