to leave, depart, begin
Preesens (minä)urkenen
Imperfekti (minä)urkenin
Verbin urjeta koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä urkenen
sinä urkenet
hän urkenee
me urkenemme
te urkenette
he urkenevat
passiivi: urjetaan
Preesens (kielteinen)
minä en urkene
sinä et urkene
hän ei urkene
me emme urkene
te ette urkene
he eivät urkene
passiivi: ei urjeta
Imperfekti
minä urkenin
sinä urkenit
hän urkeni
me urkenimme
te urkenitte
he urkenivat
passiivi: urjettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en urjennut
sinä et urjennut
hän ei urjennut
me emme urjenneet
te ette urjenneet
he eivät urjenneet
passiivi: ei urjettu
Perfekti
minä olen urjennut
sinä olet urjennut
hän on urjennut
me olemme urjenneet
te olette urjenneet
he ovat urjenneet
passiivi: on urjettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole urjennut
sinä et ole urjennut
hän ei ole urjennut
me emme ole urjenneet
te ette ole urjenneet
he eivät ole urjenneet
passiivi: ei ole urjettu
Pluskvamperfekti
minä olin urjennut
sinä olit urjennut
hän oli urjennut
me olimme urjenneet
te olitte urjenneet
he olivat urjenneet
passiivi: oli urjettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut urjennut
sinä et ollut urjennut
hän ei ollut urjennut
me emme olleet urjenneet
te ette olleet urjenneet
he eivät olleet urjenneet
passiivi: ei ollut urjettu
Konditionaali
Preesens
minä urkenisin
sinä urkenisit
hän urkenisi
me urkenisimme
te urkenisitte
he urkenisivat
passiivi: urjettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en urkenisi
sinä et urkenisi
hän ei urkenisi
me emme urkenisi
te ette urkenisi
he eivät urkenisi
passiivi: ei urjettaisi
Perfekti
minä olisin urjennut
sinä olisit urjennut
hän olisi urjennut
me olisimme urjenneet
te olisitte urjenneet
he olisivat urjenneet
passiivi: olisi urjettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi urjennut
sinä et olisi urjennut
hän ei olisi urjennut
me emme olisi urjenneet
te ette olisi urjenneet
he eivät olisi urjenneet
passiivi: ei olisi urjettu
Imperatiivi
Preesens
sinä urkene
hän urjetkoon
me urjetkaamme
te urjetkaa
he urjetkoot
passiivi: urjettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä urkene
hän älköön urjetko
me älkäämme urjetko
te älkää urjetko
he älkööt urjetko
passiivi: älköön urjettako
Perfekti
hän olkoon urjennut
he olkoot urjenneet
passiivi: olkoon urjettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko urjennut
he älkööt olko urjenneet
passiivi: älköön olko urjettu
Potentiaali
Preesens
minä urjennen
sinä urjennet
hän urjennee
me urjennemme
te urjennette
he urjennevat
passiivi: urjettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en urjenne
sinä et urjenne
hän ei urjenne
me emme urjenne
te ette urjenne
he eivät urjenne
passiivi: ei urjettane
Perfekti
minä lienen urjennut
sinä lienet urjennut
hän lienee urjennut
me lienemme urjenneet
te lienette urjenneet
he lienevät urjenneet
passiivi: lienee urjettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene urjennut
sinä et liene urjennut
hän ei liene urjennut
me emme liene urjenneet
te ette liene urjenneet
he eivät liene urjenneet
passiivi: ei liene urjettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
urjeta
Aktiivin partisiippi (preesens)
urkeneva
Passiivin partisiippi (preesens)
urjettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
urjennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
urjettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.