to grumble, grouse, complain
Preesens (minä)urputan
Imperfekti (minä)urputin
Verbin urputtaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä urputan
sinä urputat
hän urputtaa
me urputamme
te urputatte
he urputtavat
passiivi: urputetaan
Preesens (kielteinen)
minä en urputa
sinä et urputa
hän ei urputa
me emme urputa
te ette urputa
he eivät urputa
passiivi: ei urputeta
Imperfekti
minä urputin
sinä urputit
hän urputti
me urputimme
te urputitte
he urputtivat
passiivi: urputettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en urputtanut
sinä et urputtanut
hän ei urputtanut
me emme urputtaneet
te ette urputtaneet
he eivät urputtaneet
passiivi: ei urputettu
Perfekti
minä olen urputtanut
sinä olet urputtanut
hän on urputtanut
me olemme urputtaneet
te olette urputtaneet
he ovat urputtaneet
passiivi: on urputettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole urputtanut
sinä et ole urputtanut
hän ei ole urputtanut
me emme ole urputtaneet
te ette ole urputtaneet
he eivät ole urputtaneet
passiivi: ei ole urputettu
Pluskvamperfekti
minä olin urputtanut
sinä olit urputtanut
hän oli urputtanut
me olimme urputtaneet
te olitte urputtaneet
he olivat urputtaneet
passiivi: oli urputettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut urputtanut
sinä et ollut urputtanut
hän ei ollut urputtanut
me emme olleet urputtaneet
te ette olleet urputtaneet
he eivät olleet urputtaneet
passiivi: ei ollut urputettu
Konditionaali
Preesens
minä urputtaisin
sinä urputtaisit
hän urputtaisi
me urputtaisimme
te urputtaisitte
he urputtaisivat
passiivi: urputettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en urputtaisi
sinä et urputtaisi
hän ei urputtaisi
me emme urputtaisi
te ette urputtaisi
he eivät urputtaisi
passiivi: ei urputettaisi
Perfekti
minä olisin urputtanut
sinä olisit urputtanut
hän olisi urputtanut
me olisimme urputtaneet
te olisitte urputtaneet
he olisivat urputtaneet
passiivi: olisi urputettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi urputtanut
sinä et olisi urputtanut
hän ei olisi urputtanut
me emme olisi urputtaneet
te ette olisi urputtaneet
he eivät olisi urputtaneet
passiivi: ei olisi urputettu
Imperatiivi
Preesens
sinä urputa
hän urputtakoon
me urputtakaamme
te urputtakaa
he urputtakoot
passiivi: urputettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä urputa
hän älköön urputtako
me älkäämme urputtako
te älkää urputtako
he älkööt urputtako
passiivi: älköön urputettako
Perfekti
hän olkoon urputtanut
he olkoot urputtaneet
passiivi: olkoon urputettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko urputtanut
he älkööt olko urputtaneet
passiivi: älköön olko urputettu
Potentiaali
Preesens
minä urputtanen
sinä urputtanet
hän urputtanee
me urputtanemme
te urputtanette
he urputtanevat
passiivi: urputettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en urputtane
sinä et urputtane
hän ei urputtane
me emme urputtane
te ette urputtane
he eivät urputtane
passiivi: ei urputettane
Perfekti
minä lienen urputtanut
sinä lienet urputtanut
hän lienee urputtanut
me lienemme urputtaneet
te lienette urputtaneet
he lienevät urputtaneet
passiivi: lienee urputettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene urputtanut
sinä et liene urputtanut
hän ei liene urputtanut
me emme liene urputtaneet
te ette liene urputtaneet
he eivät liene urputtaneet
passiivi: ei liene urputettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
urputtaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
urputtava
Passiivin partisiippi (preesens)
urputettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
urputtanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
urputettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.