alternative form of uudistua
Preesens (minä)uudennun
Imperfekti (minä)uudennuin
Verbin uudentua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä uudennun
sinä uudennut
hän uudentuu
me uudennumme
te uudennutte
he uudentuvat
passiivi: uudennutaan
Preesens (kielteinen)
minä en uudennu
sinä et uudennu
hän ei uudennu
me emme uudennu
te ette uudennu
he eivät uudennu
passiivi: ei uudennuta
Imperfekti
minä uudennuin
sinä uudennuit
hän uudentui
me uudennuimme
te uudennuitte
he uudentuivat
passiivi: uudennuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en uudentunut
sinä et uudentunut
hän ei uudentunut
me emme uudentuneet
te ette uudentuneet
he eivät uudentuneet
passiivi: ei uudennuttu
Perfekti
minä olen uudentunut
sinä olet uudentunut
hän on uudentunut
me olemme uudentuneet
te olette uudentuneet
he ovat uudentuneet
passiivi: on uudennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole uudentunut
sinä et ole uudentunut
hän ei ole uudentunut
me emme ole uudentuneet
te ette ole uudentuneet
he eivät ole uudentuneet
passiivi: ei ole uudennuttu
Pluskvamperfekti
minä olin uudentunut
sinä olit uudentunut
hän oli uudentunut
me olimme uudentuneet
te olitte uudentuneet
he olivat uudentuneet
passiivi: oli uudennuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut uudentunut
sinä et ollut uudentunut
hän ei ollut uudentunut
me emme olleet uudentuneet
te ette olleet uudentuneet
he eivät olleet uudentuneet
passiivi: ei ollut uudennuttu
Konditionaali
Preesens
minä uudentuisin
sinä uudentuisit
hän uudentuisi
me uudentuisimme
te uudentuisitte
he uudentuisivat
passiivi: uudennuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en uudentuisi
sinä et uudentuisi
hän ei uudentuisi
me emme uudentuisi
te ette uudentuisi
he eivät uudentuisi
passiivi: ei uudennuttaisi
Perfekti
minä olisin uudentunut
sinä olisit uudentunut
hän olisi uudentunut
me olisimme uudentuneet
te olisitte uudentuneet
he olisivat uudentuneet
passiivi: olisi uudennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi uudentunut
sinä et olisi uudentunut
hän ei olisi uudentunut
me emme olisi uudentuneet
te ette olisi uudentuneet
he eivät olisi uudentuneet
passiivi: ei olisi uudennuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä uudennu
hän uudentukoon
me uudentukaamme
te uudentukaa
he uudentukoot
passiivi: uudennuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä uudennu
hän älköön uudentuko
me älkäämme uudentuko
te älkää uudentuko
he älkööt uudentuko
passiivi: älköön uudennuttako
Perfekti
hän olkoon uudentunut
he olkoot uudentuneet
passiivi: olkoon uudennuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko uudentunut
he älkööt olko uudentuneet
passiivi: älköön olko uudennuttu
Potentiaali
Preesens
minä uudentunen
sinä uudentunet
hän uudentunee
me uudentunemme
te uudentunette
he uudentunevat
passiivi: uudennuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en uudentune
sinä et uudentune
hän ei uudentune
me emme uudentune
te ette uudentune
he eivät uudentune
passiivi: ei uudennuttane
Perfekti
minä lienen uudentunut
sinä lienet uudentunut
hän lienee uudentunut
me lienemme uudentuneet
te lienette uudentuneet
he lienevät uudentuneet
passiivi: lienee uudennuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene uudentunut
sinä et liene uudentunut
hän ei liene uudentunut
me emme liene uudentuneet
te ette liene uudentuneet
he eivät liene uudentuneet
passiivi: ei liene uudennuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
uudentua
Aktiivin partisiippi (preesens)
uudentuva
Passiivin partisiippi (preesens)
uudennuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
uudentunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
uudennuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.