to rock, sway
Preesens (minä)vaarun
Imperfekti (minä)vaaruin
Verbin vaarua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vaarun
sinä vaarut
hän vaaruu
me vaarumme
te vaarutte
he vaaruvat
passiivi: vaarutaan
Preesens (kielteinen)
minä en vaaru
sinä et vaaru
hän ei vaaru
me emme vaaru
te ette vaaru
he eivät vaaru
passiivi: ei vaaruta
Imperfekti
minä vaaruin
sinä vaaruit
hän vaarui
me vaaruimme
te vaaruitte
he vaaruivat
passiivi: vaaruttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vaarunut
sinä et vaarunut
hän ei vaarunut
me emme vaaruneet
te ette vaaruneet
he eivät vaaruneet
passiivi: ei vaaruttu
Perfekti
minä olen vaarunut
sinä olet vaarunut
hän on vaarunut
me olemme vaaruneet
te olette vaaruneet
he ovat vaaruneet
passiivi: on vaaruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vaarunut
sinä et ole vaarunut
hän ei ole vaarunut
me emme ole vaaruneet
te ette ole vaaruneet
he eivät ole vaaruneet
passiivi: ei ole vaaruttu
Pluskvamperfekti
minä olin vaarunut
sinä olit vaarunut
hän oli vaarunut
me olimme vaaruneet
te olitte vaaruneet
he olivat vaaruneet
passiivi: oli vaaruttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vaarunut
sinä et ollut vaarunut
hän ei ollut vaarunut
me emme olleet vaaruneet
te ette olleet vaaruneet
he eivät olleet vaaruneet
passiivi: ei ollut vaaruttu
Konditionaali
Preesens
minä vaaruisin
sinä vaaruisit
hän vaaruisi
me vaaruisimme
te vaaruisitte
he vaaruisivat
passiivi: vaaruttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vaaruisi
sinä et vaaruisi
hän ei vaaruisi
me emme vaaruisi
te ette vaaruisi
he eivät vaaruisi
passiivi: ei vaaruttaisi
Perfekti
minä olisin vaarunut
sinä olisit vaarunut
hän olisi vaarunut
me olisimme vaaruneet
te olisitte vaaruneet
he olisivat vaaruneet
passiivi: olisi vaaruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vaarunut
sinä et olisi vaarunut
hän ei olisi vaarunut
me emme olisi vaaruneet
te ette olisi vaaruneet
he eivät olisi vaaruneet
passiivi: ei olisi vaaruttu
Imperatiivi
Preesens
sinä vaaru
hän vaarukoon
me vaarukaamme
te vaarukaa
he vaarukoot
passiivi: vaaruttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vaaru
hän älköön vaaruko
me älkäämme vaaruko
te älkää vaaruko
he älkööt vaaruko
passiivi: älköön vaaruttako
Perfekti
hän olkoon vaarunut
he olkoot vaaruneet
passiivi: olkoon vaaruttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vaarunut
he älkööt olko vaaruneet
passiivi: älköön olko vaaruttu
Potentiaali
Preesens
minä vaarunen
sinä vaarunet
hän vaarunee
me vaarunemme
te vaarunette
he vaarunevat
passiivi: vaaruttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vaarune
sinä et vaarune
hän ei vaarune
me emme vaarune
te ette vaarune
he eivät vaarune
passiivi: ei vaaruttane
Perfekti
minä lienen vaarunut
sinä lienet vaarunut
hän lienee vaarunut
me lienemme vaaruneet
te lienette vaaruneet
he lienevät vaaruneet
passiivi: lienee vaaruttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vaarunut
sinä et liene vaarunut
hän ei liene vaarunut
me emme liene vaaruneet
te ette liene vaaruneet
he eivät liene vaaruneet
passiivi: ei liene vaaruttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vaarua
Aktiivin partisiippi (preesens)
vaaruva
Passiivin partisiippi (preesens)
vaaruttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vaarunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vaaruttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.