alternative form of vanhentaa
Preesens (minä)vanhetan
Imperfekti (minä)vanhetin
Verbin vanhettaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vanhetan
sinä vanhetat
hän vanhettaa
me vanhetamme
te vanhetatte
he vanhettavat
passiivi: vanhetetaan
Preesens (kielteinen)
minä en vanheta
sinä et vanheta
hän ei vanheta
me emme vanheta
te ette vanheta
he eivät vanheta
passiivi: ei vanheteta
Imperfekti
minä vanhetin
sinä vanhetit
hän vanhetti
me vanhetimme
te vanhetitte
he vanhettivat
passiivi: vanhetettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vanhettanut
sinä et vanhettanut
hän ei vanhettanut
me emme vanhettaneet
te ette vanhettaneet
he eivät vanhettaneet
passiivi: ei vanhetettu
Perfekti
minä olen vanhettanut
sinä olet vanhettanut
hän on vanhettanut
me olemme vanhettaneet
te olette vanhettaneet
he ovat vanhettaneet
passiivi: on vanhetettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vanhettanut
sinä et ole vanhettanut
hän ei ole vanhettanut
me emme ole vanhettaneet
te ette ole vanhettaneet
he eivät ole vanhettaneet
passiivi: ei ole vanhetettu
Pluskvamperfekti
minä olin vanhettanut
sinä olit vanhettanut
hän oli vanhettanut
me olimme vanhettaneet
te olitte vanhettaneet
he olivat vanhettaneet
passiivi: oli vanhetettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vanhettanut
sinä et ollut vanhettanut
hän ei ollut vanhettanut
me emme olleet vanhettaneet
te ette olleet vanhettaneet
he eivät olleet vanhettaneet
passiivi: ei ollut vanhetettu
Konditionaali
Preesens
minä vanhettaisin
sinä vanhettaisit
hän vanhettaisi
me vanhettaisimme
te vanhettaisitte
he vanhettaisivat
passiivi: vanhetettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vanhettaisi
sinä et vanhettaisi
hän ei vanhettaisi
me emme vanhettaisi
te ette vanhettaisi
he eivät vanhettaisi
passiivi: ei vanhetettaisi
Perfekti
minä olisin vanhettanut
sinä olisit vanhettanut
hän olisi vanhettanut
me olisimme vanhettaneet
te olisitte vanhettaneet
he olisivat vanhettaneet
passiivi: olisi vanhetettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vanhettanut
sinä et olisi vanhettanut
hän ei olisi vanhettanut
me emme olisi vanhettaneet
te ette olisi vanhettaneet
he eivät olisi vanhettaneet
passiivi: ei olisi vanhetettu
Imperatiivi
Preesens
sinä vanheta
hän vanhettakoon
me vanhettakaamme
te vanhettakaa
he vanhettakoot
passiivi: vanhetettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vanheta
hän älköön vanhettako
me älkäämme vanhettako
te älkää vanhettako
he älkööt vanhettako
passiivi: älköön vanhetettako
Perfekti
hän olkoon vanhettanut
he olkoot vanhettaneet
passiivi: olkoon vanhetettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vanhettanut
he älkööt olko vanhettaneet
passiivi: älköön olko vanhetettu
Potentiaali
Preesens
minä vanhettanen
sinä vanhettanet
hän vanhettanee
me vanhettanemme
te vanhettanette
he vanhettanevat
passiivi: vanhetettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vanhettane
sinä et vanhettane
hän ei vanhettane
me emme vanhettane
te ette vanhettane
he eivät vanhettane
passiivi: ei vanhetettane
Perfekti
minä lienen vanhettanut
sinä lienet vanhettanut
hän lienee vanhettanut
me lienemme vanhettaneet
te lienette vanhettaneet
he lienevät vanhettaneet
passiivi: lienee vanhetettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vanhettanut
sinä et liene vanhettanut
hän ei liene vanhettanut
me emme liene vanhettaneet
te ette liene vanhettaneet
he eivät liene vanhettaneet
passiivi: ei liene vanhetettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vanhettaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
vanhettava
Passiivin partisiippi (preesens)
vanhetettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vanhettanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vanhetettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.