synonym of vankistua
Preesens (minä)vankkenen
Imperfekti (minä)vankkenin
Verbin vanketa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vankkenen
sinä vankkenet
hän vankkenee
me vankkenemme
te vankkenette
he vankkenevat
passiivi: vanketaan
Preesens (kielteinen)
minä en vankkene
sinä et vankkene
hän ei vankkene
me emme vankkene
te ette vankkene
he eivät vankkene
passiivi: ei vanketa
Imperfekti
minä vankkenin
sinä vankkenit
hän vankkeni
me vankkenimme
te vankkenitte
he vankkenivat
passiivi: vankettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vankennut
sinä et vankennut
hän ei vankennut
me emme vankenneet
te ette vankenneet
he eivät vankenneet
passiivi: ei vankettu
Perfekti
minä olen vankennut
sinä olet vankennut
hän on vankennut
me olemme vankenneet
te olette vankenneet
he ovat vankenneet
passiivi: on vankettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vankennut
sinä et ole vankennut
hän ei ole vankennut
me emme ole vankenneet
te ette ole vankenneet
he eivät ole vankenneet
passiivi: ei ole vankettu
Pluskvamperfekti
minä olin vankennut
sinä olit vankennut
hän oli vankennut
me olimme vankenneet
te olitte vankenneet
he olivat vankenneet
passiivi: oli vankettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vankennut
sinä et ollut vankennut
hän ei ollut vankennut
me emme olleet vankenneet
te ette olleet vankenneet
he eivät olleet vankenneet
passiivi: ei ollut vankettu
Konditionaali
Preesens
minä vankkenisin
sinä vankkenisit
hän vankkenisi
me vankkenisimme
te vankkenisitte
he vankkenisivat
passiivi: vankettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vankkenisi
sinä et vankkenisi
hän ei vankkenisi
me emme vankkenisi
te ette vankkenisi
he eivät vankkenisi
passiivi: ei vankettaisi
Perfekti
minä olisin vankennut
sinä olisit vankennut
hän olisi vankennut
me olisimme vankenneet
te olisitte vankenneet
he olisivat vankenneet
passiivi: olisi vankettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vankennut
sinä et olisi vankennut
hän ei olisi vankennut
me emme olisi vankenneet
te ette olisi vankenneet
he eivät olisi vankenneet
passiivi: ei olisi vankettu
Imperatiivi
Preesens
sinä vankkene
hän vanketkoon
me vanketkaamme
te vanketkaa
he vanketkoot
passiivi: vankettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vankkene
hän älköön vanketko
me älkäämme vanketko
te älkää vanketko
he älkööt vanketko
passiivi: älköön vankettako
Perfekti
hän olkoon vankennut
he olkoot vankenneet
passiivi: olkoon vankettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vankennut
he älkööt olko vankenneet
passiivi: älköön olko vankettu
Potentiaali
Preesens
minä vankennen
sinä vankennet
hän vankennee
me vankennemme
te vankennette
he vankennevat
passiivi: vankettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vankenne
sinä et vankenne
hän ei vankenne
me emme vankenne
te ette vankenne
he eivät vankenne
passiivi: ei vankettane
Perfekti
minä lienen vankennut
sinä lienet vankennut
hän lienee vankennut
me lienemme vankenneet
te lienette vankenneet
he lienevät vankenneet
passiivi: lienee vankettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vankennut
sinä et liene vankennut
hän ei liene vankennut
me emme liene vankenneet
te ette liene vankenneet
he eivät liene vankenneet
passiivi: ei liene vankettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vanketa
Aktiivin partisiippi (preesens)
vankkeneva
Passiivin partisiippi (preesens)
vankettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vankennut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vankettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.